Näin luot toimivia verkkokyselyjä

Verkkokysely on digitaalinen kyselylomake, jonka avulla kerätään palautetta, mielipiteitä tai tietoja mieltymyksistä. Kyselyt ovat jokaisen verkkokysely­tutkimuksen ydin, mutta kyselytutkimuksen tekemiseen kuuluu myös tavoitteiden määrittely, otoksen valinta, kyselyn jakelu sekä tulosten analysointi. Verkkokyselyitä ja ‑kyselytutkimuksia käyttävät esimerkiksi henkilöstöhallinto-, markkinointi-, asiakaskokemus-, koulutus- ja tutkimustiimit saadakseen luotettavaa tietoa toimiensa tueksi.

Verkkokyselyjä käytetään monenlaisissa työnkuluissa, kuten henkilöstön pulssikyselyissä, asiakastyytyväisyyden seurannassa ja pikaisissa verkko­pohjaisissa mielipidetiedusteluissa. Käyttötarkoituksesta riippumatta tärkeintä on määrittää, mitä halutaan selvittää. Selkeät tavoitteet auttavat valitsemaan oikeat kysymykset, päättämään, tarvitaanko yksinkertainen kysely vai kattava kyselytutkimus, ja toimimaan vastausten perusteella.

Hyödynnä näitä vinkkejä saadaksesi selkeämpää dataa verkkokyselystäsi. Kukin vinkki liittyy johonkin kyselytutkimusten keskeisistä periaatteista ja auttaa esittämään kysymyksiä, joihin on helppo vastata ja joita on vaivatonta analysoida. Yhdessä nämä vinkit tarjoavat käytännöllisen rungon kyselylle, joka tuottaa luotettavia ja selkeitä tuloksia.

Tehokkaiden kyselyjen lähtökohtana on selkeä päätös: mitä tietoa datasta halutaan saada. Helppo tapa aloittaa on kirjoittaa hypoteesi, kuten ”A-ominaisuutta kokeilleiden mielestä sitä oli helpompaa käyttää kuin B-ominaisuutta” tai ”Opiskelijat tuntevat olonsa itsevarmemmaksi suoritettuaan moduulin 3”. Tämä selkeys auttaa määrittämään, mitä haluat datan kertovan.

Jos haluat perehtyä prosessiin tarkemmin, tutustu kyselytutkimuksen luomista käsittelevään oppaaseemme.

Jotkut verkkokyselyt palvelevat vain yksittäistä tarvetta, kun taas toiset toimivat parhaiten esimerkiksi pitkällä aikavälillä toistettuina. Toistuvia kyselyjä voivat olla esimerkiksi neljännes­vuosittaiset työntekijöiden pulssikyselyt tai jatkuva asiakaskokemuksen seuranta. 

Tällaisissa tapauksissa pienillä yksityiskohdilla on merkitystä: pidä arviointi­asteikot samoina eri kierroksilla, säilytä kysymysten järjestys, toista samoja kysymyksiä seurataksesi trendejä ja päätä, kuinka usein kysely toteutetaan. Pitkäjänteinen lähestymistapa auttaa luomaan aineistoja, joita on helppo vertailla, oli tavoitteena sitten asennemuutosten havaitseminen tai ohjelman vaikutusten arviointi.

Kun kysymykset ovat helposti ymmärrettäviä, ihmiset vastaavat niihin luotettavammin. Yksinkertaiset ja selkeät ilmaukset vähentävät arvailua ja madaltavat myös monikielisten vastaajien vastauskynnystä.

Vinkkejä selkeään kielenkäyttöön

Lisää esimerkkejä ja ohjeita selkeydestä on hyvien kyselytutkimuskysymysten kirjoittamista käsittelevässä oppaassamme.

Kaksiosaisessa kysymyksessä kysytään kahta asiaa yhtä aikaa (”Kuinka tyytyväinen olet tukeemme ja hinnoitteluumme?”). Jos vastaajalla on eriävä näkemys kummastakin, tuloksia on vaikea tulkita.

Helppo ratkaisu on jakaa kysymys osiin:

Tämä pieni muutos tekee vastauksista selkeämpiä ja helpompia analysoida.

Eri kysymystyypit mahdollistavat erityyppisiä analyysejä. Sekoittelemalla niitä pidät yllä vastaajien kiinnostusta ja helpotat tulosten käsittelemistä. Seuraava pikaopas auttaa valitsemaan oikeanlaiset kysymykset.

Ohitus- ja näyttölogiikan avulla voit räätälöidä verkkokyselyn siten, että vastaajille näytetään vain heidän tilanteeseensa sopivat kysymykset. Tämä vähentää väsymystä ja lisää vastausten tarkkuutta. Jos haluat hioa arviointiasteikko­kysymyksiä, voit käyttää järjestysasteikkoa pitääksesi vastaus­vaihtoehdot jäsenneltyinä ja yhdenmukaisina kaikissa kohdissa.

Johdattelevat kysymykset ohjaavat vastaajaa toivottua vastausta kohti. Tämä tapahtuu usein huomaamattomasti, kuten kysymyksellä ”Kuinka hieno kokemuksesi oli?”. Neutraalit sanamuodot, kuten ”Miten arvioisit kokemuksesi?” tai ”Miten kuvailisit kokemustasi?”, vähentävät tätä vinoumaa.

Voit pitää kysymyksesi neutraaleina muotoilemalla ne uudelleen yksinkertaisella kaavalla:

Kaikkia verkkokyselyjä ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Palveluun kuuluvat resurssit, kuten SurveyMonkeyn kysymyspankki ja valmiiksi valikoidut mallit, sisältävät toimiviksi todettuja kysymysmuotoja ja rakenteita. Monet tiimit aloittavatkin yksinkertaisella peruspaketilla:

Näissä malleissa on käytetty tutkimuksissa hyväksi todettuja kysymysmuotoja ja asteikkoja, mikä helpottaa datan tulkintaa ja mahdollistaa vertailun eri tutkimusten välillä.

Kun kysely on luonnosteltu, on aika päättää, miten lähetät sen ja kuinka tarkastelet tuloksia.

Useimmiten kyselyn tekeminen aloitetaan mallista, erityisesti silloin kun aikaa on vähän tai aihe on tuttu. Mallit pohjautuvat vakiintuneisiin menetelmiin, ja kysymys­pankki ehdottaa sanamuotoja, joiden toimivuus on vahvistettu miljoonilla vastauksilla. Nopea mobiiliesikatselu auttaa varmistamaan ennen julkaisua, että kysely on helposti luettavissa kaikilla laitteilla.

Jakelutapa vaikuttaa siihen, kenelle kysely näytetään ja kuinka helppoa siihen vastaaminen on. Vertaa eri vaihtoehtoja tämän kanavien pikaoppaan avulla.

Vastaukset näkyvät reaaliaikaisissa koontinäytöissä. Näissä näkymissä on helppo suodattaa vastauksia segmentin mukaan, vertailla ryhmiä tai tarkastella avoimia vastauksia teemoittain. Monet käyttäjät aloittavat rajaamalla keskeiset kaavamaisuudet, kuten uusien ja palaavien asiakkaiden erot, ja vievät sitten dataa, kun tarvitaan tarkkaa analyysiä. 

Jos haluat syventyä aiheeseen, tutustu oppaaseemme kyselytutkimusdatan keräämisestä.

Hyvin suunniteltu kysely on vasta yksi askel kohti laadukasta dataa. Lisävarmistuksilla huolehdit, että tulokset heijastavat aitoja ja harkittuja vastauksia.

Suojaa tietosi muutamalla yksinkertaisella tarkistuksella:

Aiheeseen liittyvää: 5 yleistä kyselytutkimusvirhettä, jotka pilaavat datasi

Kun projektin on tavoitettava laaja vastaajajoukko tai tiettyjä demografisia ryhmiä, tutkimuspaneeli auttaa löytämään sopivan vastaajajoukon. SurveyMonkey Audiencella otanta voidaan valita hallitusti demografisten tietojen ja kohdistusvaihtoehtojen avulla. Siten voit tehdä selkeitä vertailuja ja saat edustavia tilannekatsauksia.

Suunnittelun aikana tehdyt ratkaisut saattavat vähentää mittausvinoumaa verkkokyselyssä:

Aiheeseen liittyvää: Kolme kysely­tutkimusten vinoumatyyppiä, joita kannattaa välttää

Huomioimalla suunnittelussa saavutettavuuden voit varmistaa, että kaikki pystyvät vastaamaan verkkokyselyysi laitteesta, kyvyistä tai ympäristöstä riippumatta. Selkeä kieli, osallistava muotoilu ja harkitut käyttöliittymäratkaisut auttavat kaikkia vastaajia lukemaan kysymykset, valitsemaan vastaukset ja täyttämään verkkokyselytutkimuksen vaivattomasti.

Saavutettavuuden keskeisiä osa-alueita ovat:

Nämä käytännöt auttavat luomaan entistä saavutettavamman ja luotettavamman verkkokyselyn laajalle vastaajajoukolle.

Vastaajat haluavat tietää, miten heidän tietojaan käytetään ja suojataan. Selkeä kuvaus kyselytutkimuksesi tietosuoja- ja tietoturvakäytännöistä rakentaa luottamusta ja vähentää epäröintiä.

Tämän pikaoppaan avulla voit päättää, mitä tietoja kyselyyn kannattaa sisällyttää ja miten voit kuvailla niitä vastaajille.

Suostumus on helpompi saada, kun käytät selkeää ja ytimekästä kieltä. Lyhyt ilmoitus, kuten ”Vastauksesi yhdistetään muiden tietoihin ja raportoidaan vain koottuna” tai ”Emme jaa yksittäisiä vastauksia tämän tiimin ulkopuolelle”, voi selkeyttää odotuksia.

Vaikka näitä termejä käytetään usein toistensa synonyymeinä, verkkokyselyllä ja verkkokyselytutkimuksella on tutkimuksessa omat roolinsa.

Kun tarvitaan nopeaa palautetta tutulta kohderyhmältä, tiimit aloittavat usein verkkokyselyllä. Kun menetelmien täsmällisyys, datan laatu tai otannan määrittely ovat tärkeitä, esimerkiksi markkinatutkimuksessa tai ohjelman arvioinnissa, kattava verkkokyselytutkimus on sopivampi ja hyödyllisempi työkalu.

Verkkokyselyt ja verkkokyselytutkimukset etenevät suoraviivaisesti valmistelusta käyttökelpoisiin vastauksiin. Kysely on digitaalinen lomake, jonka vastaajat täyttävät, kun taas kyselytutkimus kattaa koko prosessin eli kysymysten laadinnan, jakelun, vastausten laadun tarkistamisen ja lopullisen analyysin.

Nämä ohjeet auttavat vaihe kerrallaan kysymysten laatimisessa, kyselyn jakamisessa ja lopulta tulosten tarkastelussa niin, että tutkija saa arvokasta tietoa ja kokemus on vastaajalle selkeä.

Kun tiimit tekevät kyselytutkimuksen verkossa, työ etenee yleensä vaiheittain. Eri vaiheita voivat olla esimerkiksi kyselyn luominen, sen jakeleminen ja tulosten analysoiminen.

Vastaajat näkevät selkeän verkkokyselyn, jossa on ymmärrettäviä kysymyksiä ja yksinkertaiset vastaus­vaihtoehdot. Useimmissa kyselyissä on monivalinta- ja arviointiasteikko­kysymyksiä sekä muutama avoin kysymys, jotta lomakkeen täyttäminen sujuu nopeasti.

Eri projektit vaativat eri tasoisia kyselytutkimuksia, joten on hyvä tietää, milloin riittää yksinkertainen verkkokysely ja milloin tarvitaan kattavampi verkkokyselytutkimus tai näiden kahden yhdistelmä.

SurveyMonkeyssa yhdistyvät intuitiiviset suunnittelutoiminnot, vahvat tutkimus­ominaisuudet ja asiantuntemus, jotka auttavat tiimejä keräämään tarvitsemansa tiedot niin nopeilla verkkokyselyillä kuin laajoilla verkkokysely­tutkimus­projekteilla.