Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomallikysely

Vastausohjeet, kyselyn tausta ja tietosuoja

Vastausohjeet

Selvitä organisaatiosi kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyys vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Valitse kussakin kysymyksessä organisaatiosi tilaa parhaiten kuvaava vaihtoehto.

Huomioi vastatessasi seuraavat:
- Valitse vaihtoehto 4 vain silloin, kun myös vaihtoehto 3 kuvaa organisaatiosi tilannetta
- Valitse vaihtoehto 5 vain silloin, kun myös vaihtoehdot 3 ja 4 kuvaavat organisaatiosi tilannetta

Kyselyn täyttämisen jälkeen saat yhteenvedon kyselyn tuloksista. Tuloksista saat selville, missä organisaatiosi on hyvä ja missä taas on vielä kehittämisen varaa.

Mitä tämä kysely mittaa ja mihin se perustuu?

Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli mittaa sitä, kuinka järjestelmällistä organisaation kokonaisarkkitehtuuritoiminta on. Järjestelmällinen kokonaisarkkitehtuuritoiminta on toistettavaa, dokumentoitua, johdettua, mitattua ja sitä kehitetään.

Kukin kysymys mittaa tiettyä kokoaisarkkittehtuuritoimintaan liittyvää osa-aluetta, joka on kriittinen kokonaisarkkitehtuurin kokonaiskypsyyden kannalta.

Kypsyystasomalli perustuu olemassaoleviin kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalleihin (esim. JHKA 2.0 Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli ja gemEA), kokonaisarkkitehtuuritutkimukseen ja käytännön kokemuksiin kokonaisarkkitehtuurityöstä.

Kyselyn tietosuoja

- Kyselyn vastaukset tallennetaan Coala Oy:n käyttöön
- Kyselyssä annettua sähköpostiosoitetta ei käytetä myynti- tai markkinointitarkoituksiin, ellet ole sitä erikseen sallinut
- Kyselyn vastauksista voidaan koostaa julkinen raportti. Kyselyn tuloksia julkaistaessa vastaukset ovat aina yhdistetyssä muodossa, eikä niitä voi yhdistää yksittäiseen vastaajaan tai organisaatioon. Voit halutessasi kieltää vastaustesi käyttämisen yhteenvedossa.

Question Title

* 1. Missä määrin organisaatiossasi on tuotettu arkkitehtuurikuvauksia tai muita kokonaisarkkitehtuurin lopputuotoksia?

0 Kokonaisarkkitehtuurin lopputuotoksia ei ole.

1 On keskusteltu siitä, että kokonaisarkkitehtuurin lopputuotteita tulisi tuottaa.

2 Kokonaisarkkitehtuurin lopputuotteita tehdään satunnaisesti esimerkiksi projekteissa.

3 On sovittu tietty minimijoukko kokonaisarkkitehtuurin lopputuotoksia. Niitä tehdään todistetusti ja kattavasti.

4 Lopputuotoksiin liittyy katselmointi- tai tarkastuspisteitä. Poikkeamista raportoidaan.

5 Lopputuotosten hyödyllisyyttä seurataan ja kehitetään aktiivisesti.

Question Title

* 2. Missä määrin kokonaisarkkitehtuuri on otettu huomioon kehitysprojekteissa ja -hankkeissa?

0 Kokonaisarkkitehtuurista ei ole kuultu hankkeissa ja projekteissa.

1 Hankkeet ja projektit tietävät, että kokonaisarkkitehtuuri on olemassa, ja niiden jäsenet ovat satunnaisesti nähneet joitakin arkkitehtuurin lopputuotoksia.

2 Joissain projekteissa ja hankkeissa joko tehdään arkkitehtuurin lopputuotoksia tai käytetään muiden tekemiä tuotoksia.

3 Hankkeiden ja projektien työtapaan on kuvattu, mitä arkkitehtuurituotoksia missäkin vaiheessa tehdään. Arkkitehtuuri näkyy hankkeiden ja projektien tehtäväsuunnitelmissa.

4 Seurataan, että hankkeissa ja projekteissa tehdään sovitut lopputuotteet ja käytetään tarvittavia lopputuotteita arkkitehtuurin osalta.

5 Mietitään, missä vaiheessa mikäkin arkkitehtuurin tuotos olisi hyödyllisin ja missä vaiheessa projektia niitä kannattaa tehdä.

Question Title

* 3. Missä määrin johto ja muut arkkitehtuurin sidosryhmät ovat sitoutuneet kokonaisarkkitehtuurityöhön ja hyödyntävät kokonaisarkkitehtuuria työssään?

0 Kokonaisarkkitehtuuria ei tehdä, sen asemaa ei ole hyväksytty tai kokonaisarkkitehtuuritoiminnosta ei tiedetä.

1 On yleisesti todettu, että kokonaisarkkitehtuuria olisi hyödyllistä tehdä tai jos kokonaisarkkitehtuuria tehdään, joku on lukenut jonkin kokonaisarkkitehtuurin lopputuotoksen.

2 Jotkin projektit ja/tai organisaation osat hyödyntävät kokonaisarkkitehtuuria.

3 On sovittu, että kaikkien organisaatiossa tulisi hyödyntää kokonaisarkkitehtuuria (virallinen päätös on tehty). Kokonaisarkkitehtuuria käytetään aktiivisesti hankkeiden ja projektien ohjausryhmissä. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämistä seurataan.

4 Kokonaisarkkitehtuuria käytetään aktiivisesti hankkeiden ja projektien ohjausryhmissä. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämistä seurataan.

5 Kokonaisarkkitehtuuria käytetään organisaation johtoryhmässä. Johtoryhmä antaa tehtäviä ja tavoitteita kokonaisarkkitehtuurille.

Question Title

* 4. Missä määrin organisaatiossa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa arkkitehtuuriviitekehystä (esim. JHS 179, TOGAF) ja notaatioita (esim. ArchiMate, UML, BPMN)?

0 Viitekehykseen tai notaatioon ei ole otettu mitään kantaa.

1 Tiedetään, että viitekehyksiä ja/tai notaatioita on olemassa ja osataan nimetä niistä muutama.

2 Organisaatiossa on todistetusti käytetty jotain viitekehystä ja notaatiota, mutta ne ovat olleet yksittäisiä yrityksiä.

3 On virallisesti lueteltu viitekehykset ja notaatiot, joita kokonaisarkkitehtuurityössä pitäisi käyttää.

4 Viitekehyksen ja notaatioiden käyttöön on organisaatiokohtaisia soveltamisohjeita. Viitekehyksen ja notaatioiden käyttöä seurataan.

5 Organisaatiokohtaiset arkkitehtuurityön työtavat on määritelty ja niitä kehitetään. Työtavat ovat järkeviä suhteessa resursseihin. Viitekehysten ja notaatioiden yleistä kehitystä seurataan.

Question Title

* 5. Missä määrin organisaatiossa käytetään työhön soveltuvia työvälineitä? Missä määrin työvälineen käyttö on ohjeistettu, vakiintunut ja sitä seurataan ja kehitetään?

0 Kokonaisarkkitehtuurityössä ei ole käytössä työvälineitä.

1 Kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään toimisto-ohjelmistoilla (esim. MS Office).

2 Kokonaisarkkitehtuurityössä käytetään erilaisia, hajanaisia työvälineitä (yleensä ilmaisia mutta voivat olla myös maksullisia). Työvälineiden käytöstä ei ole sovittu mitään.

3 On sovittu, mitä työvälinettä käytetään mihinkin.

4 Työvälineen oikeinkäyttöä ja laatua seurataan, koulutetaan ja ohjeistetaan.

5 Kokonaisarkkitehtuurin työväline linkittyy organisaation työvälineiden kokonaisuuteen. Työvälineestä saadaan riittävät raportit ja analyysit eri käyttötarkoituksiin (esim. päätöksenteon tukeminen).

Question Title

* 6. Onko kokonaisarkkitehtuurityön resursointi oikeassa suhteessa työn määrään?

0 Kokonaisarkkitehtuurille ei ole virallisesti määritelty mitään resursseja.

1 On yleisesti todettu, että kokonaisarkkitehtuurityöhön pitäisi nimetä resursseja.

2 On nimetty joitakin arkkitehteja, mutta arkkitehdin työnkuva on epäselvä ja arkkitehdeilla on paljon muutakin tekemistä.

3 Arkkitehtuuri on selkeä rooli, jonka tehtävät ja vastuut on määritelty. Arkkitehtuurirooleihin on nimetty henkilöt.

4 Todelliset työnkuvat noudattavat roolitusta. Arkkitehdeillä on aikaa arkkitehtuurityöhön normaalityöajan puitteissa.

5 Mietitään, minkälaisia arkkitehdin työnkuvia (esim. toiminta, tieto, ICT) organisaatiossa tarvitaan ja kuinka paljon. Sisäisten ja ulkoisten resurssien suhdetta johdetaan aktiivisesti.

Question Title

* 7. Millä tasolla arkkitehtuuriosaaminen organisaatiossa on ja kehitetäänkö sitä tarpeiden mukaan?

0 Organisaatiossa ei ole kokonaisarkkitehtuuriosaamista.

1 On osallistuttu joillekin yksittäisille kokonaisarkkitehtuurikursseille.

2 Organisaatiossa on satunnaista kokonaisarkkitehtuuriosaamista, on esimerkiksi palkattu työntekijä, jolla on kokonaisarkkitehtuuritaustaa.

3 Kokonaisarkkitehdit ovat käyneet kattavasti tietyt sovitut peruskurssit. Osaaminen sopii arkkitehdille sovittuun rooliin. Arkkitehdeille on tietyt osaamisvaatimukset. Yhdellä tai useammalla arkkitehdilla on jokin arkkitehtuurisertifikaatti (esim. TOGAF tai ArchiMate).

4 Kokonaisarkkitehtien osaamista seurataan ja arkkitehteja täydennyskoulutetaan. Mentorointia, mallinnustukea tai vastaavaa on käytettävissä. Tukea antavat ovat kokeneita arkkitehteja, jotka tekevät arkkitehtuurityötä käytännössä

5 Arkkitehtuurin lukijoita ja hyödyntäjiä koulutetaan.

Question Title

* 8. Missä määrin kokonaisarkkitehtuurilla on määritelty suhde muuhun kehittämiseen (esim. salkunhallinta ja ICT-kehittäminen)?

0 Kokonaisarkkitehtuuria ei tehdä.

1 Tiedetään, että kokonaisarkkitehtuuri on olemassa, mutta sitä ei tehdä.

2 Kokonaisarkkitehtuuria tehdään, mutta ei ole määritelty miten se liittyy muuhun tekemiseen.

3 On määritelty, mikä kehittämisen vaihe tai toiminto ottaa kokonaisarkkitehtuurin lopputuotokset käytettäväksi.

4 Kokonaisarkkitehtuurin lopputuotteiden käyttöä seurataan.

5 Kokonaisarkkitehtuurin suhdetta muihin kehittämistoimintoihin kehitetään jatkuvasti.

Question Title

* 9. Miten arkkitehtuurin hallinnan (esim. arkkitehtuurin siivous ja projektien päättämiseen liittyvät toimenpiteet) käytännöt on organisaatiossa määritelty ja otettu käyttöön?

0 Ei tiedetä, mitä kokonaisarkkitehtuurin hallinta voisi tarkoittaa.

1 Tiedetään että on olemassa linjatyötä, mitä pitäisi tehdä, kuten siivousta ja arkistointia, mutta ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin.

2 Jonkin projektin arkkitehtuurityö saatetaan satunnaisesti päättää (esim. käydään läpi arkkitehtuuri ja päätetään mitä viedään nykytilan kuvauksiin), ja/tai pidetään yksittäisiä siivouspäiviä.

3 Arkkitehtuurin lopputuotteiden elinkaarimalli on olemassa. Arkkitehtuurin hallintaan on määritelty vuosikello, johon kuuluvat esimerkiksi siivoukset. Projektin arkkitehtuuriin liittyvistä päättämistoimista on olemassa ohje.

4 Arkkitehtuurin lopputuotteiden laatua ja tilaa seurataan. Laatuasioista raportoidaan.

5 Kokonaisarkkitehtuurivälineestä saadaan raportteja arkkitehtuurin siivousta varten ja niitä seurataan.

Question Title

* 10. Missä määrin organisaatiossa tehtävä arkkitehtuurityö linkittyy muuhun arkkitehtuurityöhön organisaatiossa ja sen ulkopuolella?

0 Kokonaisarkkitehtuuria ei tehdä.

1 Kokonaisarkkitehtuuria tehdään projekteissa ja hankkeissa, mutta työ on täysin siiloutunut.

2 Tietyn yksittäisen hankkeen sisällä projektien arkkitehtuurit ovat linjassa.

3 Organisaatiotasolla on selvyys siitä, mitkä ovat yhteisiä noudatettavia arkkitehtuurin lopputuotoksia. Keskeisimmät tuotokset ja yhteiskäyttöiset elementit on tunnistettu. Pistokokeella voidaan todeta, että yhteiskäyttöisiä elementtejä on myös käytännössä käytetty.

4 Kokonaisarkkitehtuurityössä huomioidaan toimialan tai hallinnonalan arkkitehtuurit. Tietoisesti mietitään, missä asioissa toisten arkkitehtuurien kanssa tulisi olla samanlaisia ja missä erilaisia. Arkkitehtuurien huomiointia seurataan.

5 Kokonaisarkkitehtuurityössä huomioidaan kansalliset tai kansainväliset arkkitehtuurit. Yhteensopivuutta pyritään parantamaan jatkuvasti, tavoitteena olla paras alalla.

Question Title

* 11. Minkä kokoisessa organisaatiossa työskentelet?

Alle 100 henkeä

100-299 henkeä

300-999 henkeä

1000-2999 henkeä

3000 henkeä tai yli

En halua vastata

Question Title

* 12. Mikä on organisaatiosi toimiala? (Luokituksen lähde Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2008.)

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Kaivostoiminta ja louhinta

Teollisuus

Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

Rakentaminen

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Kuljetus ja varastointi

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Kiinteistöalan toiminta

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus

Koulutus

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Taiteet, viihde ja virkistys

Muu palvelutoiminta

Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön

Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

Muu

En halua vastata

Question Title

* 13. Yhteystiedot

Sähköpostiosoite

Question Title

* 14. Koetko organisaatiosi tarvitsevan lisätukea kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyystason nostamiseksi?

Kyllä, ja haluan keskustella kypsyystason nostosta Coalan kanssa

Kyllä, mutta asia ei ole ajankohtainen juuri nyt

Question Title

* 15. Uutiskirjeen tilaus

Tilaan Coalan uutiskirjeen ilmoittamaani sähköpostiosoitteeseen

En tilaa uutiskirjettä

Question Title

* 16. Antamieni tietojen käsittely

Vastaukseni kertovat organisaationi kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyyden ja haluan antaa ne käytettäväksi koontiraportin laatimisessa (yksittäiset vastaukset eivät ole tunnistettavissa raportista). Coala voi lähettää raportin sähköpostiosoitteeseeni.

Testailin vain kyselyä, joten vastauksiani ei kannata laittaa mukaan raporttiin.

En halua vastauksiani mukaan Coalan koontiraporttiin.