Monivalintakysymykset: kaikki mitä sinun tarvitsee niistä tietää

Monivalintakysymykset ovat olennainen osa kyselytutkimuksen laatimista

Monivalintakysymykset ovat monipuolisia ja intuitiivisia ja ne tuottavat helposti analysoitavaa tietoa.

Koska ne tarjoavat tietyt valmiit vastausvaihtoehdot, ne antavat jäsentyneitä vastauksia ja tekevät kyselyyn vastaamisen helpommaksi vastaajille.

Saamasi tieto on kuitenkin rajoitettu antamiisi vastausvaihtoehtoihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vastausvaihtoehdot eivät ole riittävän kattavat, tuloksissa voi olla niin sanottua tilastoharhaa.

Vaikka monivalintakysymys on kysymystyyppinä suoraviivainen, on eri monivalintakysymystyyppien ja niiden käytön ymmärtäminen moniulotteista.

Monivalintakysymykset voidaan perustasolla jaotella yhden ja usean vastauksen kysymyksiin.

Yhden vastauksen kysymykset ovat yleisin monivalintakysymysten tyyppi, ja niissä vastaajaa pyydetään valitsemaan ennalta laaditusta luettelosta yksi vaihtoehto.

Tämä muoto sopii erityisen hyvin kaksiosaisiin kysymyksiin, arviointikysymyksiin sekä luokitusasteikkoihin. Vastaaja voi olla joko samaa tai eri mieltä väittämästä, mutta ei molempia yhtä aikaa. 10-portaisella Net Promoter Score℠ (NPS) -asteikolla hän voi sijoittaa itsensä yhdelle tasolle, esimerkiksi kohtaan 7, mutta ei samanaikaisesti kohtiin 7 ja 9.

Yhden vastauksen monivalintakysymykset ovat myös tehokkaita, jos haluat pyytää vastaajia valitsemaan yhden eniten tai vähiten suositun vaihtoehdon ennalta laaditusta luettelosta tai jos haluat pyytää heitä valitsemaan omaa mielipidettään lähimmin vastaavan vaihtoehdon.

Useiden vastausten kysymysten tarkoitus poikkeaa hieman tästä.

Siinä missä yhden vastauksen monivalintakysymys kysyy: "Mikä on suosikkitäytteesi pitsaan?" voi usean vastauksen monivalintakysymys kysyä: "Mistä kaikista seuraavista pitsatäytteistä pidät?" Tällöin vastaajat voivat merkitä kaikki itseään koskevat vaihtoehdot vain yhden sijaan.

Voit kyselyä laatiessasi päättää, kumpi kysymystyyppi sopii kyselytutkimukseesi paremmin.

Kun olet päättänyt, haluatko antaa monivalintakysymyksissäsi mahdollisuuden valita yhden vai useamman vaihtoehdon, voit tehdä valinnan eri monivalintakysymystyyppien välillä.

Pyytäessäsi vastaajaa valitsemaan vastauksensa valmiiksi laaditusta vaihtoehtojen luettelosta rajaat hänen vastausmahdollisuuksiaan, mikä voi vääristää tuloksia ja aiheuttaa tilastoharhaa. Tämän monivalintakysymysten yleisen ongelman voi ratkaista esimerkiksi lisäämällä vastausvaihtoehdoksi "Muu" tai kommenttikentän.

Jos vastausvaihtoehtojen joukossa ei ole vastaajalle sopivaa vaihtoehtoa, hän saattaa päätyä valitsemaan luettelosta vaihtoehdon, joka ei vastaa hänen mielipidettään. Tämä voi vaikuttaa tulosten todenmukaisuuteen.

Yksi tapa ratkaista tämä ongelma on antaa useita vastausvaihtoehtoja mutta myös mahdollisuus kirjoittaa oma yksilöllinen vastaus. Kun laadit kyselytutkimustasi, valitse valintaruutu "Lisää vastausvaihtoehto 'Muu' tai kommenttikenttä". Tällöin vastaajat saavat käyttöönsä nämä mahdollisuudet.

Voit tarkastella kirjoitettuja kommentteja analysointityökalulla, mutta sinun on tehtävä vähän töitä erotellaksesi jokaisen kirjoitetun vastauksen. Kannattaa muistaa, että vastaajien pitäisi nähdä "muu"-vaihtoehto viimeisenä oljenkortena. Jos liian moni vastaaja päätyy kirjoittamaan oman vastauksen, pääasiallisten vastausvaihtoehtojen vertailuarvo heikkenee.

Arviointiasteikkokysymykset esittävät millaisen asteikon tahansa (0–1, 1–5, 0–100 jne.) ja pyytävät vastaajaa valitsemaan asteikolta numeerisen arvon, joka parhaiten kuvastaa hänen vastaustaan.

Jotta vastaajat osaavat tulkita arviointiasteikkoa oikein, on sinun selostettava asteikon numeroiden väliset suhteet sekä arvioitava käsite ymmärrettävällä tavalla. Tämän voi esittää joko kysymyksen tai itse asteikon yhteydessä.

Edellä kuvatuissa esimerkeissä on eri tapoja esittää Net Promoter Score -asteikon "suosittelun todennäköisyyden" mittaus, jota käytetään niin asiakastyytyväisyyttä mittaaviin markkinatutkimuksiin kuin työntekijöiden sitoutumiskyselyihin.

Likert-asteikko tai Likert-tyyppiasteikko on luultavasti kaikkein käytetyin arviointiasteikko. Perinteinen Likert-asteikko pyytää vastaajaa määrittelemään, kuinka vahvasti hän on samaa tai eri mieltä väittämän kanssa. Likert-asteikot sopivat täydellisesti vastaajien asenteiden tai käyttäytymisen mittaamiseen erityisesti silloin, kun kyseessä on arkaluontoinen aihe. Tässä on esimerkki:

Voit vaihdella vastausvaihtoehtoja täsmentääksesi kysymyksesi painopistettä. Esimerkiksi näin:

Joskus saatat haluta kysyä peräkkäin useita kysymyksiä, joissa on samat vastausvaihtoehdot.

Voit harkita samaa mieltä / eri mieltä -kysymyssarjaa tai arviointikysymysten sarjaa, jossa vastaajien tulee valita 1:n ja 10:n väliltä luku, joka kuvastaa todennäköisyyttä, jolla he suosittelisivat tuotetta ystävälleen (NPS-kysymysten tapaan).

Jos kyselytutkimuksessasi on näin, voit harkita matriisin käyttämistä. Matriisikysymykset yksinkertaistavat kysymyksen sisältöä, mutta pitkät matriisit saattavat tuntua hankalilta vastaajille, etenkin mobiililaitteissa. Vastaajat saattavat jättää kyselytutkimuksen kesken, jos siihen vastaaminen tuntuu liian vaikealta. Tämä voi vaikuttaa vastausprosenttiin.

Jos matriisi on niin suuri, että vastaajien on jatkuvasti vieritettävä sivua alas tai oikealle, sinun kannattaa jakaa kysymykset osiin tai vähentää vastausvaihtoehtojen määrää, jotta kyselysi olisi helpompi täyttää.

Pudotusvalikossa vastauksen voi valita vieritettävästä valikosta sen sijaan, että kaikki vastausvaihtoehdot esitettäisiin kysymyksen alla.

Pudotusvalikko toimii parhaiten kysymyksissä, joihin liittyy pitkä lyhyiden vastausvaihtoehtojen luettelo. Tällaisia ovat esimerkiksi kysymykset kotikaupungista tai syntymävuodesta.

Useimmissa monivalintakysymyksissä kaikki vastausvaihtoehdot ovat näkyvillä samaan aikaan antaen vastaajille vastauksen ohella myös kontekstin.

Luokituskysymyksissä vastaaja laittaa vastausvaihtoehdot mielipidettään parhaiten vastaavaan järjestykseen.

Jos kysymyksessä kysytään esimerkiksi viittä suosikkitäytettä pitsaan, vastaaja ei ainoastaan kerro pitävänsä pepperonimakkarasta, vaan määrittelee myös kuinka paljon siitä pitää suhteessa muihin täytteisiin.

Jos haluat saada enemmän tietoa kuin voit yksinkertaisella monivalintakysymyksellä saada, luokituskysymys voi olla hyvä vaihtoehto.

Luokituskysymykset ovat kylläkin tavanomaisia monivalintakysymyksiä vaikeampia analysoida.

Niiden avulla saa käsityksen siitä, pitääkö vastaaja jotakin vaihtoehtoa toista parempana, mutta nekään eivät kerro, kuinka paljon parempi toinen vaihtoehto on. Jollet siis ole erityisen kiinnostunut vastaajien yksilöllisistä mieltymyksistä, luokituskysymykset saattavat tehdä kyselytutkimuksestasi tarpeettoman monimutkaisen.

Monivalintakysymykset ovat SurveyMonkey-palvelun useimmin käytetty kysymystyyppi. Sen lisäksi, että monet pitävät monivalintakysymyksiä eräänlaisena vakiokysymysmallina, niillä on myös määrättyjä etuja muihin kysymystyyppeihin nähden.

On paljon helpompaa napsauttaa painiketta kuin kirjoittaa vastaus. Mitä helpommin vastattavan kyselystäsi teet, sitä enemmän vastauksia saat.

Monesti vastaajilta halutaan vain vastaus kahden tai useamman vaihtoehdon välillä: Oletko samaa vai eri mieltä? Kyllä vai ei? Pitäisikö meidän sinun mielestäsi tehdä enemmän vai vähemmän, vai teemmekö sopivasti? Tällöin paras tapa on tarjota vastaajille vaihtoehdot, joista he voivat valita.

Kyselyn kysymyksiä miettiessä on jo usein olemassa jonkinlainen käsitys siitä, mitä vastaajat saattavat vastata. Tällaisessa tilanteessa monivalinta on yleensä paras kysymystyyppi.

Kysyttäessä esimerkiksi ketä ehdokasta vastaaja aikoo äänestää vaaleissa, entä jos mahdollisia ehdokkaita on 20? Niiden vastaajien, jotka jo tietävät ehdokkaansa, on helppo vastata tällaiseen kysymykseen.

Useimmille ehdokaslistasta voi olla kuitenkin paljon apua. Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten käsittely on työlästä, kun taas suljettujen kysymysten kohdalla pääsee helpommalla.

Kyselytutkimuksen tuloksia on helpompi analysoida, kun ei tarvitse käydä läpi kirjoitusvirheitä eikä pilailuvastauksia. Näin Mikki Hiiri ei koskaan päädy presidenttiehdokkaiden listalle.

Monivalintakysymysten etu on se, että ne antavat vastaukselle kontekstin. Monivalintakysymysten vastausvaihtoehdoista vastaaja näkee, kuinka täsmällinen tai yleinen vastauksen tulee olla.

Vaihtoehdot osoittavat, tuleeko syntymäaika ilmaista päivän (3. tammikuuta 1975) vai ainoastaan vuoden (1975) tarkkuudella.

Vastausvaihtoehtojen avulla voit myös saada vastaajilta yksityiskohtaisemman vastauksen kuin mitä he oma-aloitteisesti antaisivat. Esimerkiksi Likert-asteikolla useiden vastausvaihtoehtojen tarjoaminen auttaa vastaajaa määrittelemään, missä määrin hän on samaa tai eri mieltä (esim. samaa mieltä, täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä).

Mieti monivalintakysymykset huolella ennen kuin lähetät kyselyn, sillä tarjoamasi vastausvaihtoehdot määrittelevät sen, miten voit tuloksia hyödyntää. Esimerkiksi "Muu"-vastausvaihtoehdon tarjoaminen voi olla kätevää, mutta se saattaa myös tehdä tulosten analysoimisesta vaikeampaa.

Mobiilioptimointi on tänä päivänä tärkeää myös kyselytutkimusten kohdalla. Kolme kymmenestä vastaajasta Yhdysvalloissa vastaa SurveyMonkey-kyselytutkimukseen älypuhelimella tai tabletilla.

Pienet näytöt ja hiiren sekä näppäimistön puute tekevät mobiililaitteista haasteellisia välineitä silloin, jos vastaaminen edellyttää tekstikenttien käyttöä ja runsaasti vierittämistä. Avoimille kysymyksille on paikkansa, mutta mobiililaitteilla vastattavissa kyselyissä kannattaa pitäytyä monivalintakysymyksissä.

Muista lukea SurveyMonkeyn vinkit kyselytutkimusten mobiilioptimointiin, ennen kuin suunnittelet kyselysi.

Valtaosa kyselytutkimusten kysymyksistä on monivalintakysymyksiä – eikä syyttä. Ne sopivat moniin tilanteisiin ja ovat erityisen arvokkaita, jos kunkin kysymystyypin vivahteet ymmärtää.

NPS®, Net Promoter® ja Net Promoter® Score ovat Satmetrix Systems, Inc.:n, Bain & Companyn ja Fred Reichheldin rekisteröimiä tavaramerkkejä.