Avoimet kysymykset: kerää dataa tukevia taustatietoja

Millaista dataa haluat kerätä kyselytutkimuksellasi?

Tämä on olennainen kysymys.

Haluatko vastausten olevan täsmällisiä, määrällisiä ja ennustettavia? Vai toivotko vastauksia, jotka ovat syvällisempiä ja monitasoisempia?

Useimmat haluavat jotakin näiden kahden väliltä.

Monivalintakysymykset ovat mainio tapa saada määrällistä dataa, mutta jos annat vastaajille mahdollisuuden muotoilla itse vastauksensa, voit saada tietoa, jota et ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi.

Tämä voi myös auttaa selittämään trendejä sekä tuomaan niihin yksilöllistä näkökulmaa ja tarkastelemaan siten dataa uudessa valossa.

Saatat esimerkiksi haluta enemmän tietoa vastaajista. Suljetuilla kysymyksillä on helppo kerätä demografisia tietoja, kuten ikä, sukupuoli tai etninen tausta. Mutta entäpä, jos kysyt saman asian toisella tavalla?

”Kerro itsestäsi.”

Tällä tavalla voit saada kiinnostavampia vastauksia kuin perustason perustason demografisilla kysymyksillä. Tässä piileekin  avointen kysymysten hyvä puoli: ne antavat tietoa, jota et muuten voi saada.

Edellä esitetty kysymys ei ehkä voi korvata vakiomuotoisia demografisia kysymyksiä, mutta se voi olla hyvä täydentävä kysymys, jos haluat saada syvällisempää tietoa vastaajista.

Mitä avoimet kysymykset ovat?

Mitä avoimet kysymykset ovat?

Avoimilla kysymyksillä ihmisiä pyydetään vastaamaan omin sanoin. Ne on suunniteltu tuottamaan enemmän tietoa kuin monivalintakysymykset tai muuntyyppiset suljetut kysymykset.

Hyvän avoimen kysymyksen laatiminen on tasapainottelua: sen tulisi kannustaa vastaajaa antamaan käyttökelpoista tietoa mutta myös antaa hänelle vapaus vastata haluamallaan tavalla.

Kyselytutkimuksen tarkoitus on yleensä kerätä tietoa yksittäisten vastaajien mielipiteistä ja kokemuksista. Iso osa tästä tiedosta on mahdollista kerätä monivalinta­kysymyksillä tai pudotusvalikko­kysymyksillä, joissa vastaaja valitsee useista vastauksista omaa näkemystään lähimmin vastaavan vaihtoehdon.

Nämä kysymykset ovat erinomaisia, kun haluat kerätä laadullista tai määrällistä dataa, jota voit koostaa ja analysoida esimerkiksi määrittäessäsi miesten ja naisten prosenttiosuuksia vastaajista tai vastaajien ikäjakaumaa.

Kaikkien kysymysten vastauksia ei kuitenkaan voida välttämättä luokitella selkeästi. Saatat haluta antaa vastaajille mahdollisuuden antaa palautetta, täsmentää edellisiin kysymyksiin antamiaan vastauksia tai muutoin purkaa tuntojaan. Siinä tapauksessa on käytettävä avoimia kysymyksiä.

Esimerkiksi tämän markkinatutkimuskyselyn mallin  avoimet kysymykset pyytävät asiakkaita luettelemaan asioita, joista he pitävät, sekä asioita, joita he haluaisivat parannettavan:

Katso, kuinka tässä asuinalueen tapahtumien kyselytutkimus­mallissa käytetään avoimia kysymyksiä suljettujen kysymyksien täydentämiseen.

1. Kuinka usein osallistut asuinalueesi toimintaan?

2. Jos et osallistu asuinalueesi toimintaan, miksi et?

Avoimista kysymyksistä saatavia tuloksia voi olla vaikea muuttaa käteviksi taulukoiksi tai tilastoiksi, mutta saat vastauksista lisää tietoja vastaajista. Jos tietyt vastaukset toistuvat useasti, voit havainnollistaa tuloksia sanapilven avulla.

Yleisesti ottaen on parasta esittää tärkeimmät kysymykset monivalinta­kysymyksinä, jotta tuloksia on helppo analysoida, ja käyttää avoimia kysymyksiä yksityiskohtien ja taustojen selventämiseen.

Monivalintakysymykset ovat yleensä tarkoituksella suppeita (esimerkiksi ”Minkä ikäinen olet?” tai ”Mikä on etninen taustasi?”), kun taas avoimet kysymykset jättävät enemmän tulkinnan varaa (esimerkiksi ”Kerro itsestäsi”).

Vastaajat yllättävät usein. Vaikka ajattelisit laatineesi tehokkaan kysely­tutkimuksen, jolla saat kerättyä kaiken tarvittavan tiedon, yksikin avoin kysymys voi paljastaa jotain uutta.

Samaan tapaan kuin monivalinta­kysymyksen ”Muu”-vaihtoehto, yksikin avoin kysymys voi auttaa saamaan kyselytutkimuksesta irti kaiken olennaisen. Vastaajillesi voi tulla mieleen jotakin, mitä et tullut ajatelleeksi!

Mahdollisuus vastata omin sanoin voi olla voimaannuttavaa. Vastaajat ovat tyytyväisiä voidessaan ilmaista itseään vapaasti ja valittaa ikävästä kokemuksesta tai kehua hyvää kokemusta.

Jokainen toivoo mielipidettään arvostettavan. Se voi olla monelle tärkeä syy vastata kyselytutkimukseen.

Niitä on vaikea analysoida. Jos haluat esittää tulokset taulukoina tai tilasto­muodossa, ei kannata käyttää avoimia kysymyksiä.

Jokainen avoimen kysymyksen vastaus on koodattava erikseen manuaalisesti, mikä on vie aikaa ja saattaa aiheuttaa tilastoharhoja. Kannattaa kuitenkin harkita avointen kysymysten käyttämistä monivalinta­kysymysten tai muiden keskeisten kysymysten täydentämiseen.

Niitä ei ole optimoitu mobiililaitteille. Kirjoittamista edellyttäviin kysymyksiin on hankalaa vastata älypuhelimella tai tabletilla. Avoimet kysymykset ovat erityisen hankalia, koska ne edellyttävät pitkiä, useiden lauseiden tai kappaleiden mittaisia vastauksia. Se on liikaa, jos käytössä on pieni näyttö.

Liian suuri määrä avoimia kysymyksiä voi pienentää vastausprosenttia. Perusteellisen vastauksen antaminen avoimeen kysymykseen ei ehkä kuulosta aikaa vievältä, mutta kun eteen tulee odottamaton kysymys, ei ole helppoa miettiä näkökantaansa perusteellisesti ja kirjoittaa kysymykseen siltä istumalta johdonmukainen vastaus.

Jos avoimia kysymyksiä on liikaa, vastaajat voivat väsyä tai turhautua, jolloin he eivät välttämättä jaksa enää keskittyä vastaamiseen tai saattavat jopa jättää kyselytutkimuksen kesken. Käytä siis avoimia kysymyksiä harkiten.

Muista aina, että halutun datan laatu määrittää, millaisia kysymyksiä kysytään.

Parhaissa kyselytutkimuksissa käytetään erilaisia kysymystyyppejä, joilla kerätään erilaista dataa. Riippumatta siitä, keräätkö yrityksesi asiakas­palautetta vai teetkö kysely­tutkimusta naapurustossasi, kannattaa käyttää kyselyssä sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Käytä suljettuja kysymyksiä analyysiin tarvittavien faktojen ja lukujen keräämiseen ja pyydä täydentävät tiedot avoimilla kysymyksillä.