Ohituslogiikan käyttäminen kyselytutkimuksessa
Ohituslogiikka
Ohituslogiikan avulla määritetään vastaajalle seuraavaksi näkyvä kysymys tai sivu sen perusteella, kuinka vastaaja vastaa nykyiseen kysymykseen. Myös nimillä ehdollinen haarautuminen ja hyppylogiikka tunnettu ohituslogiikka luo kyselytutkimuksen läpi yksilöllisen reitin, joka muuttuu vastaajan antamien vastausten perusteella. Ohituskuvio vaihtelee vastaajalle määrittelemiesi sääntöjen mukaisesti.
Hyppykysymyksiä käyttämällä seuraava kyselytutkimuksesi toimii entistäkin paremmin
Käytä ohituslogiikkaa, jos esimerkiksi et halua vastaajien näkevän tarpeettomia kysymyksiä, haluat yksilöidä kyselytutkimuksesi mahdollisimman hyvin tai olet käynnistämässä uutta mainoskampanjaa, arvioimassa työntekijöiden tyytyväisyyttä tai järjestämässä kimppakyytiä. Ohituslogiikalla säästät kaikkien osapuolten aikaa ja varmistat, että saat tarvitsemasi vastaukset häiritsemättä ketään turhilla kysymyksillä. Näin se toimii: Ohituslogiikalla ohjaat vastaajan oikeaan kysymykseen tai oikealle sivulle sen perusteella, kuinka hän on vastannut nykyiseen kysymykseen. Käyttötarkoituksesta riippumatta tämä toiminto nopeuttaa ja sujuvoittaa kyselytutkimusprosessia, jolloin havaintojen kerääminen vastaajilta käy kätevämmin.
Hyppykysymykset soveltuvat kaikenlaisiin projekteihin
- Uudet tuotelanseeraukset. Jos haluat ennakoida vaikkapa pesuaineen tai suklaapatukan menestystä markkinoilla, ohituslogiikka ja ehdolliset kysymykset auttavat selvittämään uuden tuotteesi todennäköiset ostajat. Tämän jälkeen voit kysyä heidän mielipiteitään brändistäsi.
- Työntekijätyytyväisyys. Haluatko tietää, onko työntekijöillesi ostamistasi ravintoneuvojan palveluista ollut mitään hyötyä? Hyppykysymysten avulla voit selvittää, ketkä ovat todella käyttäneet palvelua, ja sitten voit tiedustella juuri heiltä, kuinka tapaamiset sujuivat.
- Tehtävänjako. Selvitä, haluaisiko vapaaehtoiseksi ilmoittautunut vanhempi toimia luokkaretken valvojana vai varainhankintaan tähtäävien myyjäisten järjestäjänä. Kun tiedät vastauksen, hyppykysymyksillä voit tiedustella juuri heidän toiveitaan päivämääristä ja kellonajoista ja haluaisivatko he mieluummin eläintarhaan vai museoon ja aikovatko he leipoa pikkuleipiä vai sämpylöitä.
- Tapahtumasuunnittelu. Yritätkö selvittää, kuinka monta projektoria ja jättikokoista paperilehtiötä seuraavaan työpajaan tarvitaan? Kysy luennoitsijoilta ensin, tarvitsevatko he niitä, ja tiedustele VASTA SEN JÄLKEEN, kuinka pitkäksi aikaa tai kuinka monta kappaletta. Kysy osallistujilta, aikovatko he osallistua lounaalle, ennen kuin tiedustelet erikoisruokavalioista.
Kolme syytä, miksi kyselytutkimuksen vastauskokemus paranee ohituslogiikalla
- Räätälöity kokemus. Jos kysymys ei koske vastaajaa, hän ei osaa vastata siihen. Jos Jukalla ei ole älypuhelinta, häntä on melko turha pyytää arvioimaan viittä viimeksi lataamaansa sovellusta. Tällaiseen epäolennaiseen kysymykseen saadaan tavallisesti sattumanvarainen vastaus, tai vaihtoehtoisesti vastaaja turhautuu ja sulkee koko kyselytutkimuksen. Vastaajat eivät halua nähdä kysymyksiä, jotka eivät koske heitä.
- Lyhyt ja ytimekäs. Kaikki tykkäävät lyhyistä kyselyistä! Mitä vähemmän esität kysymyksiä, sitä ahkerammin kyselytutkimukseesi vastataan ja sitä enemmän saat harkittuja vastauksia. Jos haluat tietää, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat busseihin ja juniin, ja Maria kulkee pelkästään junalla ja Susanna vain bussilla, hyvin todennäköisesti he molemmat tekevät julkista liikennettä koskevan kyselytutkimuksesi loppuun saakka. Saat heiltä asiasta hyödyllistä palautetta, jos heidän tarvitsee vastata vain käyttämäänsä kulkuvälineeseen liittyviin kysymyksiin. Arvosta vastaajien aikaa, jotta keräämästäsi tiedosta tulee laadukkaampaa ja runsaampaa.
- Sujuvaa vuorovaikutusta. Niin keskustelut kuin kyselytutkimukset keskeytyvät helposti esitettäessä asiaankuulumattomia kysymyksiä. Jos esimerkiksi puhut ystävällesi viininmaistajaisista, mutta hän ei juo alkoholia lainkaan, todennäköisesti vaihdat puheenaiheen johonkin häntä kiinnostavaan asiaan. Jos jatkat juttua aiheesta, joka ei millään tavalla koske kuulijaa, keskustelusta tulee kiusallinen. Sama pätee kyselytutkimuksiin.