Mikä on Likert-asteikko? Määritelmä, esimerkkejä, analyysi ja parhaat käytännöt

Mikä on Likert-asteikko? Likert-asteikot ovat luotettava tapa mitata mielipiteitä, käsityksiä ja käyttäytymistä. Opi käyttämään niitä ja analysoimaan tuloksia.

Henkilö katsoo kannettavan tietokoneen näyttöä paperi kädessään. Hänen vieressään on kysymys ”Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tuotteen toimitusnopeuteen?”


Samaa/eri mieltä ‑tyyppisillä kyselytutkimuskysymyksillä on paikkansa markkina­tutkimuksessa. Mutta jos haluat saada käsityksen vastauksen taustalla olevien tuntemusten eri asteista, Likert-asteikkokysymys on paras tapa hankkia käyttöösi yksityiskohtaisempaa tietoa.

Likert-asteikko on kyselytutkimusmuoto, joka mittaa mielipiteitä, asenteita tai käyttäytymistä tietyllä asteikoilla. Se tarjoaa jäsennellyn tavan tunnistaa tunteiden voimakkuus vahvasta samaa mieltä olemisesta vahvaan eri­mielisyyteen. Sen avulla saat käsityksen siitä, kuinka vahvasti ihmiset ovat samaa mieltä, kuinka tyytyväisiä he ovat tai kuinka todennäköisesti he toimivat tietyllä tavalla. Näin voit tehdä eron esimerkiksi lievän ja melko välin­pitämättömän tyytyväisyyden ja hyvin voimakkaan innostuksen välillä.

Tässä oppaassa opit Likert-asteikon perusteet, kuinka valita oikea määrä pisteitä ja kuinka kirjoittaa selkeitä ja hyvin merkittyjä kysymyksiä, joihin vastaajien on helppo vastata.

Likert-asteikko on kyselytutkimusmuoto, joka mittaa mielipiteitä, asenteita tai käyttäytymistä tietyllä asteikoilla. Se tarjoaa jäsennellyn tavan tunnistaa tunteiden voimakkuus vahvasta samaa mieltä olemisesta vahvaan eri­mielisyyteen.

Likert-asteikoilla tutkijat voivat tehokkaasti mitata yksilöiden mielipiteitä, psykologisia tekijöitä ja asenteita sekä kerätä niistä tietoa. Esimerkiksi henkilö, joka ”pitää tuotteesta, mutta ei ole hulluna siihen”, antaisi todennäköisesti Likert-asteikolla arvosanan ”pidän siitä jonkin verran”.

Vaikka asiakkaiden asenteet tuotetta kohtaan voidaan yksinkertaistaa joko ”pitää”- tai ”ei pidä” ‑tyyppisiksi vastauksiksi, Likert-asteikot tarjoavat lisätietoa ja tarkentuvat kyseiseltä tasolta esimerkiksi vastaukseksi ”pitää erittäin paljon”.

Henkilö katsoo kannettavaa tietokonetta kynä kädessään. Hänen vieressään on SurveyMonkeyn kysymys ”Kuinka tärkeää sosiaalisen median käyttäminen on sinulle?”

Tehokkaiden Likert-asteikkokysymysten laatiminen ei ole vain paras käytäntö, vaan ehdoton perusta tilastollisesti pätevän ja käytännössä hyödynnettävissä olevan kyselyaineiston tuottamiseen.

Asteikon onnistuminen edellyttää kattavia ja tasapainoisia vastausvaihtoehtoja, jotka kattavat kaikki asenteet välillä ”täysin eri mieltä” ja ”täysin samaa mieltä”.

Kun nämä tarkat tekniikat ovat hallussasi, saat käyttöösi tehokkaita ja luotettavia havaintoja. Näin voit varmistaa, että datasi muuttuu passiivisesta palautteesta olennaiseksi ja merkitykselliseksi tiedoksi, joka edistää strategista päätöksen­tekoa.

Likert-asteikon tehokkuuden maksimointi riippuu tarkasta sanamuodosta – ja se tarkoittaa kysymysten kysymistä, ei vain väittämien esittämistä.

Kun käytät väittämää (esim. ”palvelu oli erinomaista”), lankeat yleiseen sudenkuoppaan, joka tunnetaan nimellä myöntyvyysvinouma. Kyselytutkimusten vastaajat ovat useammin samaa mieltä kuin eri mieltä, mikä kasvattaa positiivisten vastausten määrää ja vääristää tuloksia. Voit torjua tätä syvään juurtunutta psykologista taipumusta valitsemalla sanamuodoksi suorat kysymykset. Esimerkiksi ”mikä on tyytyväisyystasosi palveluun?”

Vastausten vinoutumisen lisäksi epämääräinen sanamuoto tuottaa hyödytöntä tietoa. Jotta yleisluontoiset mielipiteet voidaan muuttaa hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi havainnoiksi, sinun on oltava armoton määritellessäsi muuttujiasi. Jos olet esimerkiksi keräämässä tietoa ravintolan palvelusta, älä käytä pelkkää sanaa ”palvelu”. Jaa se sen sijaan tarkempiin osiin:

  • Määrittele henkilö: arvioitko hovimestaria, paikan isäntää/emäntää vai tarjoilijaa?
  • Määrittele näkökohta: kiinnostaako sinua palvelun nopeus, henkilökunnan ystävällisyys vai ruoan laatu ?

Täsmentämällä sen, mitä haluat tietää, ja muuttamalla epämääräiset käsitteet tarkoiksi kysymyksiksi saat myös tarkkoja vastauksia, jota tarvitaan luotettavaan arviointiin ja harkittuun päätöksentekoon.

Vakiomuotoisten samaa mieltä/eri mieltä ‑vaihtoehtojen käyttäminen jokaisessa kysymyksessä voi heikentää datasi tarkkuutta. Tehokkaan Likert-asteikon salaisuus piilee siinä, että vastausten merkinnät vastaavat mitattavaa rakennetta (käsitettä) täydellisesti. 

Valitessasi vastausvaihtoehdot määrität samalla koko mittauksen semanttisen kontekstin. Oikeiden sanavalintojen käyttäminen on olennaista, jotta saat tarkimman vastauksen mitattaessa muita käsitteitä:

  • Asenne (mielipide/uskomus): käytä yksimielisyyden asteikkoa, jonka vaihteluvälinä on ”täysin eri mieltä” – ”täysin samaa mieltä”.
  • Kokemus (tunne/arviointi): käytä tyytyväisyysasteikkoa, jonka vaihteluvälinä on ”ei lainkaan tyytyväinen” – ”erittäin tyytyväinen”.
  • Prioriteetti (arvo/merkittävyys): täytä tärkeysasteikkoa, jonka vaihteluvälinä on ”ei lainkaan tärkeää” – ”erittäin tärkeää”.
  • Todennäköisyys (tuleva aikomus/mahdollisuus): käytä todennäköisyysasteikkoa, jonka vaihteluvälinä on ”ei lainkaan todennäköistä” – ”erittäin todennäköistä”.
  • Käyttäytyminen (toiminnan toistuvuus): käytä taajuuden asteikkoa, jonka vaihteluvälinä on ”ei koskaan” – ”aina”.

Vaikka samaa tai eri mieltä oleminen sopii täydellisesti uskomusten arvioimiseen, se ei välttämättä sisällä tarvitsemiasi vivahteita. Vastaaja, joka on ”täysin samaa mieltä” sovelluksen päivittäisestä käytöstä, ei ole kertonut, kuinka usein hän itse asiassa käyttää sitä. Asteikon sanaston yhteensovittaminen tutkimuksen ydin­rakenteeseen on yksinkertainen mutta tehokas askel kohti luotettavan ja yksi­selitteisen tiedon saamista.

Kaksinapaisissa asteikoissa asenteet voivat asettua neutraalin keskipisteen jommallekummalle puolelle. Esimerkiksi näin:

Kuinka informatiivinen tai epäinformatiivinen pääpuheenvuoro oli? 

  • Erittäin epäinformatiivinen
  • Jossain määrin epäinformatiivinen
  • Jossain määrin informatiivinen
  • Erittäin informatiivinen

Yksinapaisessa asteikossa ei ole neutraalia keskikohtaa, vaan vastauksilla on tietty arvo. Asenteella on siis joko enimmäisarvo tai nolla-arvo. Esimerkiksi näin:

Kuinka helppoa sinun on ilmaista ajatuksesi ja mielipiteesi työssäsi?

  • Hyvin helppoa
  • Melko helppoa
  • Ei kovin helppoa
  • Ei lainkaan helppoa

Likert-asteikon kysymyksiä löytyy lähes kaikista kyselytutkimuksista, mukaan lukien asiakastyytyväisyystutkimukset, työntekijöiden sitoutumistutkimukset ja tuotepalaute.

  • Asiakaskokemus: Voit seurata asiakkaiden tyytyväisyyttä CSAT-pisteillä ja heidän uskollisuuttaan NPS-tuloksella. Molempien mittarien laskennassa hyödynnetään Likert-asteikkoja. Näiden asteikkojen avulla pystyt havaitsemaan, mikä ilahduttaa asiakkaita ja millä osa-alueilla palvelun parantaminen voi lisätä asiakkaiden pysyvyyttä. Pääset nopeasti alkuun asiakastyytyväisyyden kyselytutkimusmalleilla.
  • Työntekijöiden sitoutuminen: Mittaa sitoutumista ja esihenkilöiden tarjoamaa tukea työntekijöiden sitoutumisen kyselytutkimusmallillamme. Tulokset osoittavat, millaista yhteyttä työntekijät kokevat organisaatiosi päämääriin ja missä hyvä johtaminen voisi tehostaa viestintää tai yleistä kehitystä.
  • Sivuston tai tuotteen käyttäjäkokemus: Todennäköisyyttä sekä samaa tai eri mieltä olemista arvioivien kysymysten avulla voit mitata tehtävien onnistumista ja koettua käytön helppoutta. Nämä havainnot paljastavat suunnittelun mahdolliset kitkakohdat, joten tiimit voivat tehdä käyttö­kokemuksesta sujuvamman ja intuitiivisemman.
  • Markkinoiden mieltymykset: Käytä tärkeysasteikkoja priorisoidaksesi etenemissuunnitelmien ominaisuuksia. Tämä auttaa tuotetiimejä keskittymään siihen, mitä asiakkaat arvostavat eniten. Näin saadaan tulokseksi tuotteita, jotka vastaavat todellisia tarpeita, kasvattavat tyytyväisyyttä ja parantavat sijoitetun pääoman tuottoa.
  • Tapahtumapalaute: Likert-asteikon tiheyttä ja tyytyväisyyttä arvioivat osat näyttävät nopeasti, mitä elementtejä kannattaa toistaa ja mitä korjata. Saat selville, mitkä sessiot tai kokemukset toimivat hyvin osallistujien mielestä ja miten voit parantaa tulevia tapahtumia.

Älä jätä datasi laatua sattuman varaan. Näiden viiden parhaan käytännön noudattaminen on tie menestykseen, sillä se varmistaa, että jokainen vastaaja tulkitsee vaihtoehtojasi johdonmukaisesti. Tämä puolestaan maksimoi palautteesi luotettavuuden ja käytännöllisyyden ja muuttaa mielipiteet mitattaviksi organisaation kehitystekijöiksi.

  • Kysy yksi, täsmällinen kysymys osaa kohden. Jokaisen kysymyksen tulisi keskittyä yhteen käsitteeseen, jotta tulokset kuvastaisivat yhtä asennetta. Jos mukana on yhdistelmä useita eri käsitteitä, kuten hinta ja laatu, on vaikea sanoa, mikä niistä tuotti annetun vastauksen.
  • Pidä napaisuus yhtenäisenä eri osissa (kaikkien osien asteikkona matala→korkea). Kun kaikki asteikot kulkevat samaan suuntaan, vastaajat etenevät tutkimuksen läpi nopeammin ja tekevät vähemmän virheitä. Suunnan kääntäminen kesken kyselytutkimuksen voi aiheuttaa sekaannusta tai virheitä tietojen syöttämisessä.
  • Käytä 4–7 pisteen asteikkoa useimmille yleisöille, ja merkitse kaikki pisteet. Tämän välin asteikot ovat tasapainossa yksityiskohtaisuuden ja vastaamisen helppouden välillä. Pienempi asteikko saattaa tuntua liian rajoittavalta, kun taas yli seitsemän vaihtoehtoa voi aiheuttaa vastaajien ylikuormitusta tai kasvattaa epäolennaisen datan määrää. Kunkin pisteen selkeä merkintä auttaa kaikkia tulkitsemaan asteikkoa samalla tavalla.
  • Vältä kahden käsitteen yhdistämistä samaan kysymykseen (”hinta ja laatu”). Jos kaksi tekijää saattaa liikkua eri suuntiin, jaa ne erillisiksi kysymyksiksi. Tällä tavoin tulokset ovat luotettavia ja myös helpompia analysoida myöhemmin.
  • Lisää ”ei sovellu” ‑vastausvaihtoehto vain niihin kysymyksiin, joiden kohdalla se voi todella pitää paikkansa. Tämän vaihtoehdon lisääminen mukaan estää turhautumista, jos jokin kysymys ei vastaa tutkimuksen vastaajan kokemuksia. Sen liiallinen käyttö voi kuitenkin kannustaa kysymysten ohittamiseen ja vähentää tulokseksi saatua dataa. Rajaa se siis vain tapauksiin, joissa se voi olla ainoa sopiva vastaus.

Vastauksien älyapuri auttaa luomaan kyselytutkimukset nopeasti ja vaivattomasti – valitse vain vastaustyyppi, niin apuri lisää kysymykseesi ennalta määritetyt vastaus­vaihtoehdot automaattisesti.

Asteikkopisteet ovat perustavanlaatuisen tärkeä asia, sillä ne sanelevat saamiesi tulosten vivahteet ja vastaajien kognitiivisen taakan.

Tämän valinnan yhteydessä on tehtävä päätös parittomien ja parillisten numeroiden välillä sekä siitä, käytetäänkö kaksinapaista vai yksinapaista asteikkoa.

Ennen kuin teet päätöksen, harkitse aiheesi monimutkaisuutta ja kohdeyleisösi kontekstia löytääksesi tasapainon, joka tuottaa täsmällistä ja luotettavaa tietoa vastausten laadusta tinkimättä.

  • Parittomat asteikot (esim. 5 tai 7 pistettä) sisältävät neutraalin keskipisteen. Keskelle asteikkoa sijoittuvaa pistettä tulisi käyttää vain silloin, kun neutraali vastaus on merkityksellinen ja yleinen tila vastaajillesi, jolloin he eivät joudu valitsemaan jompaankumpaan suuntaan kallellaan olevaa vastausvaihtoehtoa.
  • Parilliset asteikot (esim. 4 tai 6 pistettä) poistavat neutraalin keskipisteen tarkoituksellisesti ja luovat pakotetun valinnan jompaankumpaan suuntaan. Tätä tekniikkaa on käytettävä varoen, jotta aidosti puolueettomia henkilöitä ei turhauteta eikä tulokseksi saada virheellistä dataa.
  • Yksinapaista asteikkoa käytetään yksittäisen ominaisuuden intensiteetin tai määrän mittaamiseen, ja se vaihtelee tyypillisesti ominaisuuden täydellisestä puuttumisesta (esim. ”ei lainkaan tyytyväinen”) sen korkeimpaan mahdolliseen asteeseen (esim. ”erittäin tyytyväinen”).
  • Kaksinapaista asteikkoa käytetään asenteen tai tunteen suunnan ja voimakkuuden mittaamiseen. Asteikolla on kaksi vastakkaista ääripäätä (kuten ”täysin eri mieltä” tai ”täysin samaa mieltä”), joiden keskellä on merkityksellinen nollapiste.

Tutkimukset viittaavat siihen, että asteikon suunnittelu vaikuttaa vastaus­käyttäytymiseen. ”Oikea” valinta riippuu tutkimuksen rakenteesta ja yleisöstä.

Tutkimukset osoittavat, että luotettavuuden, käytettävyyden ja selkeyden paras tasapaino saadaan asteikolla, jossa on 5–7 vastauspistettä. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että 7 pistettä voi olla hyödyllinen malli tietyissä tapauksissa, kun taas eräs toinen tutkimus ei löytänyt juurikaan eroja, kun vastauspisteitä on 5 tai enemmän. Sinun tulee löytää tasapaino vastausten yksityiskohtaisuuden tason ja vastaajien väsymisen riskin välillä.

Jos rakenteesi on...Käytettävä
napaisuus
Suositeltu pisteiden
määrä
Sopivin
käyttötarkoitus
Samaa/eri mieltä oleminen, kun haluat välttää neutraaliuttaKaksinapainen4Pakottaa mielipiteen ilmaisemisen, kun neutraali vastaus ei ole mielekästä tai toivottavaa
Samaa mieltä oleminen väittämästäKaksinapainen5 tai 7Asenteet, joiden kohdalla neutraalius on merkittävää
Tyytyväisyys palveluunYksinapainen5Nopea ja helppo käsitys asiakkaan kokemuksesta
Ominaisuuksien tärkeysYksinapainen5 tai 6Prioriteettien arviointi
Toiminnan todennäköisyysYksinapainen5 tai 7Aikeita koskevat kysymykset (esim. ostos)
Käyttäytymisen tiheysYksinapainen5Tavat ja käyttö
Yksityiskohtaisia vastauksia edellyttävät asiantuntijayleisötYksinapainen10Tarkka yksityiskohtaisuus
NPS ja asiakasuskollisuusNumeerinen (kaksinapainen suuntakoodaus)11 (0–10)Vertailtavissa oleva uskollisuuden seuranta

Vinkki: jos aihe on vastaajille uusi tai he tekevät mahdollisesti useita asioita samanaikaisesti mobiililaitteilla, käytä viittä merkittyä pistettä saadaksesi selkeämpiä ja nopeampia vastauksia.

Jotta saisit hyvän käsityksen Likert-asteikon toimivuudesta, olemme laatineet kahdeksan tehokasta esimerkkikysymystä, jotka havainnollistavat, miten mielipiteen eri ulottuvuuksia voidaan mitata. Nämä esimerkit kattavat tärkeimmät mittarit, kuten tyytyväisyyden, samaa mieltä olemisen, tärkeyden ja toistuvuuden eri asteikoilla. 

Tämä 4-pisteinen Likert-asteikko käyttää kaksinapaista muotoa mittaamaan samaa tai eri mieltä olemista väittämästä. Jättämällä keskikohdan pois se pakottaa vastaajat valitsemaan joko samaa tai eri mieltä olemisen, mikä tarjoaa selkeämpää palautetta.

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tuotteen toimitusnopeuteen?

  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä

Tämä 7-asteinen Likert-asteikko käyttää kaksinapaista muotoa mittaamaan samaa tai eri mieltä olemisen astetta väittämän suhteen. Se antaa vastaajille laajan valikoiman vaihtoehtoja välillä "täysin eri mieltä" – "täysin samaa mieltä". Laajempi asteikko mahdollistaa pienienkin asenne-erojen havaitsemisen erittäin tarkasti.

Missä määrin olet samaa tai eri mieltä siitä, että yritys auttaa työntekijöitään etenemään urallaan?  

  • Täysin eri mieltä
  • Melko lailla eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • En tyytyväinen enkä tyytymätön
  • Hieman samaa mieltä
  • Melko lailla samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
Asiakastyytyväisyyttä mittaava kysymys: ”Kuinka tyytyväinen olet kokemukseesi tuotteen käytöstä?”

Tämä 5-asteinen Likert-asteikko mittaa asiakastyytyväisyyttä yksinapaisessa muodossa. Vaihtoehdot vaihtelevat tyypillisesti välillä "ei lainkaan tyytyväinen" – "erittäin tyytyväinen". Rakenne keskittyy ilmaisemaan, missä määrin tietyllä asteikolla vastaaja koki jonkin asian.

Kuinka tyytyväinen olet palvelumme nopeuteen?

  • En lainkaan tyytyväinen
  • Hieman tyytyväinen
  • Melko tyytyväinen
  • Erittäin tyytyväinen
  • Äärimmäisen tyytyväinen

Tämä 6-asteinen Likert-asteikko mittaa tärkeyttä käyttämällä yksinapaista asteikkoa, joka tyypillisesti vaihtelee välillä "ei lainkaan tärkeää" – "erittäin tärkeää". Keskipisteen puuttuminen on suunniteltu pakottamaan vastaaja arvioimaan priorisointia ja ilmaisemaan, kuinka ratkaiseva jokin tietty tekijä on.

Kuinka tärkeää palvelun nopeus on sinulle?

  • Ei lainkaan tärkeää
  • Ei kovin tärkeää
  • Melko tärkeää
  • Tärkeää
  • Hyvin tärkeää
  • Erittäin tärkeää

Tämä 5-asteinen Likert-asteikko mittaa tulevan toiminnan todennäköisyyttä käyttämällä yksinapaista muotoa, jossa vaihtoehdot voivat vaihdella esimerkiksi välillä "ei lainkaan todennäköistä" – "erittäin todennäköistä". Tämä rakenne kiinnittää vastaajan huomion selkeästi siihen, kuinka todennäköisesti hän tekee jonkin asian.

Kuinka todennäköisesti tulet konferenssiin tulevaisuudessa?

  • En lainkaan todennäköisesti
  • En kovin todennäköisesti
  • Melko todennäköisesti
  • Todennäköisesti
  • Erittäin todennäköisesti

Tämä 5-pisteinen Likert-asteikko mittaa tietyn käyttäytymisen esiintymis­tiheyttä käyttämällä yksinapaista muotoa, joka tyypillisesti vaihtelee välillä "ei koskaan" – "aina". Tämän rakenteen avulla voit nopeasti mitata, kuinka usein tietty toiminta tai tapahtuma esiintyy vastaajien keskuudessa.

Kuinka usein käytät raportoinnin koontinäyttöä?

  • Ei koskaan
  • Harvoin
  • Joskus
  • Usein
  • aina

Tämä 10-pisteinen Likert-asteikko mittaa tyytyväisyyttä käyttämällä yksi­napaista muotoa, jonka kaikki 10 pistettä on merkitty tunnisteilla. Asteikko vaihtelee usein välillä "Ei lainkaan tyytyväinen" – "Erittäin tyytyväinen". Laaja asteikko tarjoaa korkean tarkkuuden, joten vastaajat voivat eritellä tyytyväisyystasonsa yksityiskohtaisesti.

Kuinka tyytyväinen olet toimitusnopeuteemme asteikolla 1-10, jossa 1 on vähiten tyytyväinen ja 10 on tyytyväisin?

  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
Net Promoter Score® (NPS) ‑kysymys: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit meitä ystävälle tai kollegalle asteikolla 0–10?”

Tämä 11 pisteen numeerinen asteikko on standardisoitu mittari Net Promoter Score® -tuloksen laskemiseen. Asiakkaita pyydetään arvioimaan yrityksen suosittelun todennäköisyyttä asteikolla 0 (”ei lainkaan todennäköistä”) – 10 (”erittäin todennäköistä”).

Kuinka todennäköisesti suosittelet tätä yritystä ystävälle tai kollegalle?

  • 0 – En lainkaan todennäköisesti
  • 10 – Erittäin todennäköisesti

Kun olet kerännyt vastaukset, voit laskea Net Promoter Score® -tuloksesi maksuttomalla NPS-laskurillamme. Näet tuloksesi välittömästi ja voit verrata sitä oman alasi vertailuarvoihin.

Olet rakentanut Likert-asteikkoa käyttävän kyselytutkimuksen – se on jo hieno saavutus! Tätä seuraava ja todennäköisesti kriittisempi vaihe edellyttää kuitenkin tulokseksi saadun datan perusteellista analysointia.

Tämä prosessi on välttämätön suorituskyvyn tarkalle kvantifioinnille ja merkityksellisten mittareiden määrittämiselle kyselyn kohdealueella.

Yksittäisiä Likert-asteikolla tehtyjä kysymyksiä on käsiteltävä ordinaalitietoina, ja vastausten peräkkäinen järjestys on asetettava etusijalle oletettujen yhtä suurten välien sijaan.

Aloita analyysi määrittämällä jakauma ja laskemalla raaka-arvot ja prosentti­osuudet kullekin vastausluokalle.

Visualisoi tämä data tiedot pylväskaavion avulla ja varmista, että luokat on järjestetty täsmällisesti negatiivisista positiivisiin vastauksiin, jotta lukijat voivat välittömästi hahmottaa jakauman muodon.

Muuta raakadata käyttökelpoisiksi havainnoiksi noudattamalla tätä kolmi­vaiheista järjestystä:

  1. Analysoi jakauma: Aloita tarkastelemalla koko frekvenssijakaumaa. Koska Likert-data on ordinaalista, tämä näyttää tarkalleen, kuinka monta vastaajaa kuhunkin luokkaan kuuluu, ja paljastaa, onko datasi vinoutunutta tai polarisoitunutta.
  2. Laske keskeinen suuntaus: Määritä mediaani ja moodi. Nämä ovat luotettavimpia ordinaalisen datan mittareita. Jos asteikkosi on symmetrinen ja kohdeyleisösi edellyttää yhtä yhteenlaskettua lukua, voit raportoida keskiarvon likimääräisenä arvona, kunhan ilmaiset datan ordinaalisen luonteen.
  3. Yhdistä ryhmiin: Yksinkertaista raportointia ryhmittelemällä vastaukset luokkiin "kaksi korkeinta" (positiivinen), "neutraali" sekä "kaksi alinta" (negatiivinen).

Voit kvantifioida vastausten hajonnan ottamalla mukaan kvartiilivälin (IQR). Tämä tarjoaa luotettava vaihtelun mittarin, joka osoittaa vastausten hajautumisen ja jättää pois poikkeamat.

Toisin kuin keskihajonta, jossa oletetaan normaalijakauma, kvartiiliväli sopii paremmin Likert-asteikon "portaisiin".

Kun korkean tason yhteenveto on käytettävissäsi, voit tutkia tuloksiasi syvällisemmin suodattamalla ja vertaamalla tiettyjen ryhmien vastauksia. Tämän avulla voit havaita, muuttuvatko asenteet toissijaisten muuttujien perusteella. Tällaisia muuttujia voivat olla esimerkiksi:

  • Demografiset tiedot: miten vastaukset eroavat iän, sukupuolen tai tulotason mukaan?
  • Käyttäytymistiedot: pitävätkö säännölliset käyttäjät palvelua parempana kuin satunnaiset käyttäjät?
  • Maantieteelliset tiedot: ovatko tietyt sijainnit tai alueet ratkaisevia "kaksi alinta" luokan -tuloksissa?

Ristiintaulukoimalla Likert-ryhmät näitä muuttujia vasten saat syvällisemmän kuvan tuloksista: sen sijaan, että näkisit vain, mitä tapahtui, saat ymmärryksen ihmisistä näiden tulosten taustalla.

Tiivistä alkuperäiset Likert-luokat laajempiin ja helpommin hallittaviin ryhmiin, jotta viestintä ja yhteenvedot olisivat selkeämpiä. Markkinatutkimuksessa tähän viitataan yleisesti käyttämällä "kahden ylimmän ruudun tuloksen" terminologiaa:

  • Kahden ylimmän ruudun tulos: kahden myönteisimmän vastauksen (esim. "täysin samaa mieltä" ja "samaa mieltä") yhdistetty prosenttiosuus. Tämä on yleisen tyytyväisyyden tai samaa mieltä olemisen paras käytäntö.
  • Ylimmän ruudun tulos: viittaa yksinomaan korkeimpaan yksittäiseen arviointiin (esim. "täysin samaa mieltä"). Menestyvät brändit seuraavat tätä usein mitatakseen "fanien" tai brändin suosittelijoiden osuutta.
  • Kahden alimman ruudun tulos: kahden kielteisimmän vastauksen (esim. "täysin eri mieltä" ja "eri mieltä") yhdistetty prosenttiosuus, jota käytetään asiakkaiden kipukohtien havaitsemiseen.

Yleinen ja erittäin tehokas tapa on luoda kolme makroluokkaa: positiivinen, neutraali ja negatiivinen. Tämä saavutetaan ryhmittelemällä kaksi ylintä ruutua ja kaksi alinta ruutua ja jättämällä keskimmäinen vaihtoehto itsenäiseksi neutraaliksi ilmaisimeksi.

Tämä prosessi yksinkertaistaa raportointia, korostaa yleistä asennesuuntaa ja on erityisen hyödyllinen ajan mittaan tehtävässä suuntausten seurannassa.

Oikein valitun kyselytutkimuskaaviotyypin avulla sidosryhmät saavat nopeasti käsityksen sekä laajemmasta kokonaisuudesta että sen taustalla olevista yksityiskohdista. Yleisiä kaaviotyyppejä ovat:

  • pystypylväskaavio
  • vaakapylväskaavio
  • ympyräkaavio
  • viivakaavio
  • pistekaavio
  • histogrammi.

Jopa huolella suunnitellut Likert-asteikot saattavat kärsiä systemaattisista virheistä, jotka heikentävät datan laatua. Näiden ongelmien tunnistaminen ja korjaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta kyselytutkimuksesi tulokset vastaavat tarkasti todellisuutta. Alla on viisi yleistä ongelmaa ja niiden tehokkaat korjaus­toimenpiteet.

Keskipiste (esim. "en samaa enkä eri mieltä") voi näkyä vastauksissa liikaa, jos se ei ole oleellinen tai jos vastaajat välttelevät ehdottomia vastauksia. Keskipisteen runsas käyttö voi hämärtää todellisia asenteita.

Pikakorjaus:

  • Vahvista asianmukaisuus: varmista, että vastaus on merkityksellinen vastaajaryhmälle.
  • Tarkenna sanamuotoa: muotoile ilmaisutavat mahdollisimman selkeiksi.
  • Parillinen pisteasteikko: harkitse parillisen pisteasteikon (esim. 4 tai 6 pistettä) käyttöä, kun epäilet aidon puolueettomuuden olevan harvinaista tai kun haluat vastaajien valitsevan kallistumisen jompaankumpaan suuntaan.

Epämääräiset tai heikosti toisistaan erottuvat merkinnät, kuten "hyvä" vs. "oikein hyvä", vaikeuttavat sopivimman luokan valitsemista, mikä johtaa mittaus­virheeseen.

Pikakorjaus:

Käytä täydellisesti merkittyjä, konkreettisia vaiheita, jotka tarjoavat selkeät semanttiset erot (esim. "ei kovin tyytyväinen", "melko tyytyväinen", "tyytyväinen", "erittäin tyytyväinen"). Tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti, että täydelliset merkinnät tehostavat asteikon mittaus­ominaisuuksia.

Kaksiosainen väittämä yrittää mitata kahta erillistä käsitettä yhdessä kysymyksessä (esim. "hinta oli kohtuullinen ja laatu korkea"). Vastaaja, joka on samaa mieltä yhdestä osasta, mutta eri mieltä toisesta, ei voi vastata täsmällisesti.

Pikakorjaus:

Jaa kysymys kahteen erilliseen osaan, jossa yksi osa koskee ensimmäistä käsitettä (hinta) ja toinen toista (laatu).

Vastausjärjestyksen epäjohdonmukaisuus, jossa asteikko muuttuu yhtäkkiä suunnasta "alhainen → korkea" suuntaan "korkea → alhainen" (esim. "täysin eri mieltä" vasemmalla ja myöhemmin "täysin samaa mieltä" vasemmalla) on hämmentävää vastaajille ja suurin syy mittausvirheiden taustalla.

Pikakorjaus:

Säilytä johdonmukainen napaisuus koko kyselytutkimuksen läpi (esim. sijoita asteikon negatiivinen pää aina vasemmalle). Jos suunnan muutos on ehdottoman välttämätön (esim. tiettyjen käänteisesti koodattujen elementtien kohdalla), lisää mukaan lyhyt ohje tuodaksesi vastaajan huomio muutokseen.

Tämä vinouma ilmenee, kun vastaajat yliarvioivat tarkoituksellisesti asenteita, joiden he uskovat olevan sosiaalisesti suotuisia tai odotettuja, erityisesti arkaluonteisten aiheiden kohdalla.

Pikakorjaus:

  • Vakuuttaminen anonymiteetista: lisää kyselytutkimuksen alkuvaiheeseen sanavalinnoiltaan rauhoittava osio, jossa korostetaan tutkimuksen luottamuksellisuutta ja nimettömyyttä.
  • Ohituslogiikka: käytä haarautumis- tai hyppylogiikkaa, jotta arkaluonteisia jatkokysymyksiä esitetään vasta yleisluonteisen, sävyltään neutraalin alkuperäisen vastauksen jälkeen, mikä vähentää vastaajan psykologista painetta.
  • Vastauksien älyapuri → valmiiksi kirjoitetut vastausjoukot. Aloita kysymyksen kirjoittaminen ja anna SurveyMonkeyn suositella oikeaa kysymystyyppiä ja lisätä tasapainoisia vastausvaihtoehtoja. Toiminto on saatavilla osana tekoälyominaisuuksiamme.
  • Kysymysten ohituslogiikka → kysy vain olennaisia asioita. Voit käyttää logiikkaa jatkokysymysten haarauttamiseen vastaajien valitsemien vaihto­ehtojen perusteella. Tämä nopeuttaa kyselytutkimukseen vastaamista ja parantaa datan laatua.
  • Seuraavat vaiheet: aloita ilmaiseksi tai vertaile tilauksia saadaksesi käyttöön edistykselliset analyysi- ja yhteistyöominaisuudet.

Likert-asteikko muuttaa epämääräiset mielipiteet selkeiksi signaaleiksi, kun valitset oikean napaisuuden ja pisteiden määrän, kirjoitat tarkkoja kysymyksiä ja teet yhteenvedon vastausten jakaumasta, ei vain niiden keskiarvosta. Ne ovat yksi monipuolisimmista työkaluista tutkimuksen tekemistä ja palautteen keräämistä varten. Olitpa laatimassa 5-portaista tyytyväisyyttä mittaavaa Likert-asteikkoa tai 10 pisteestä koostuvaa luottamusasteikkoa, kysymysten muotoilun, datan analysoinnin ja tulosten tulkinnan ymmärtäminen varmistaa, että saamasi havainnot ovat sekä luotettavia että hyödynnettävissä käytännössä.

SurveyMonkeyn avulla voit aloittaa asiantuntevilla vastaussarjoilla, välttää yleiset virheet ja tehdä harkittuja päätöksiä nopeammin. Vastauksien älyapuri auttaa sinua laatimaan viimeisteltyjä Likert-kysymyksiä muutamassa sekunnissa, jotta voit keskittyä saamiisi havaintoihin tutkimuksen valmistelun sijasta. Tutustu resursseihimme, joita ovat mm. oppaat tehokkaiden asiakas­tyytyväisyys­tutkimusten luomiseksi, NPS-tulosten mittaus sekä työntekijöiden sitoutumista arvioivat mallit. Voit rekisteröityä maksutta ja seuraavan kyselytutkimuksesi julkaisua varten.

SurveyMonkeyn kyselytutkimusmallien avulla saat haluamaasi palautetta.

NPS, Net Promoter & Net Promoter Score ovat Satmetrix Systems, Inc:n, Bain & Companyn ja Fred Reichheldin rekisteröimiä tavaramerkkejä.

Una mujer pelirroja crea una encuesta en una computadora portátil

SurveyMonkey voi auttaa tehostamaan työtäsi. Katso, miten tehostat vaikutustasi ja luot menestyksekkäitä strategioita, tuotteita ja kokemuksia.

Un hombre y una mujer miran un artículo en su computadora portátil y escriben información en notas adhesivas

Learn how our market research platform can help you collect quality data. Discover our online panel and purpose-built solutions.

Un hombre con lentes sonríe y usa una computadora portátil

Tutustu yli 400:aan asiantuntijoiden tekemään muokattavaan kyselytutkimusmalliin. Luo ja lähetä nopeasti kiinnostavia SurveyMonkey-kyselytutkimuksia.

Una mujer revisa información en su computadora portátil

Selvitä merkitsevyys välittömästi. Anna Z-tulos ja α vahvistaaksesi, kannattaako nollahypoteesi hylätä. Sisältää täydellisen tulkintaoppaan.