Kolme vinkkiä kyselytutkimusten samaa mieltä / eri mieltä ‑asteikon kysymysten kirjoittamiseen

62 prosenttia työntekijöistä sanoo, että data parantaa päätöksentekoa, mutta 64 prosenttia myöntää tehneensä huonoja päätöksiä dataan liittyvien ongelmien vuoksi. Tässä ristiriidassa ei ole kyse datan arvosta vaan sen laadusta.

Jotta voit tehdä luotettavia ja perusteltuja liiketoimintapäätöksiä, sinun on palattava takaisin alkuperäiseen lähteeseen eli tiedonkeruumenetelmiisi. Se alkaa suunnittelemalla parempia kyselytutkimuksia, jotka vastaavat tutkimustavoitteitasi ja tarjoavat luotettavia ja käyttökelpoisia näkemyksiä.

Lue 10 vinkkiämme hyvien kyselytutkimusten luomiseen.

Samaa mieltä / eri mieltä ‑asteikko on kyselytutkimuksissa usein käytetty arviointiasteikko. Asteikko on nimetty sen vastausvaihtoehtojen mukaan.

Oletetaan esimerkiksi, että sinua on pyydetty antamaan palautetta oltuasi vuorovaikutuksessa yrityksen asiakaspalvelutiimin kanssa. Kyselytutkimus saattaa pyytää sinua ilmaisemaan, missä määrin olet samaa tai eri mieltä jostakin väittämästä, kuten "Asiakaspalvelun edustaja ratkaisi ongelmani tänään".

Samaa mieltä /eri mieltä ‑asteikko, joka tunnetaan myös nimellä Likert-asteikko, voi tarjota eri vastausvaihtoehtoja, kuten "täysin samaa mieltä", "jokseenkin samaa mieltä", "en samaa enkä eri mieltä", "jokseenkin eri mieltä" tai "täysin eri mieltä".

Monet tutkijat käyttävät Likert-asteikkoja, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja eri tarkoituksiin mukautuvia. On kuitenkin tärkeää ymmärtää parhaat käytännöt luotettavimman datan saamiseksi.

Samaa mieltä olemisen lisäksi tämä asteikko voi myös mitata todennäköisyyttä tai tärkeyttä (erittäin/ei lainkaan todennäköistä, erittäin tärkeää/ei lainkaan tärkeää).

Samaa mieltä /eri mieltä ‑asteikkoja käyttävän kyselytutkimuksen avulla vastaajat voivat vastata kysymyksiin tarkemmin. Se myös tarjoaa vivahteikkaampia kyselytutkimusvastauksia analyysia varten.

Kun tutkit ihmisten mielipiteitä, asenteita tai tuntemuksia, sinun kannattaa laatia kysymykset huolellisesti. Seuraavat kolme strategiaa auttavat sinua välttämään puolueellisuutta ja keräämään merkityksellistä tietoa.

Kun käytetään samaa mieltä / eri mieltä ‑kysymystyyppiä, vastaajat ilmaisevat hyväksyvänsä väittämät tietyllä asteikolla (yleensä 1-5 tai 1-7). Kukin vaihtoehto vastaa samaa mieltä tai eri mieltä olemisen tasoa (esim. täysin samaa mieltä, samaa mieltä, neutraali, eri mieltä, täysin eri mieltä). Tämän lähestymistavan avulla voit muuntaa laadulliset käsitteet (kuten mielipiteet tai asenteet) kvantitatiiviseksi dataksi, jota on helppo analysoida.

Jotta voisit käyttää asteikkoa tehokkaasti, sinun on oltava johdonmukainen. Varmista, että kysyt samat kysymykset samassa muodossa.

Jos olet esimerkiksi tekemässä markkinointikyselyä, jossa kysyt konsertissa käyneeltä henkilöltä hänen kokemuksestaan, voit pyytää häntä antamaan palautetta bändistä asteikolla 1–5 vaihtoehdon 5 ollessa näistä korkein. Seuraavassa osiossa saatat kysyä, mitä mieltä vastaaja on tapahtumaan liittyvästä viestinnästä. Sinun ei tämänkaltaisessa tapauksessa kannata määrittää asteikkoa, jossa 1 on korkein ja 5 alhaisin vaihtoehto.

Käyttämällä vakiomuotoista kiinteää asteikkoa voit verrata tietoja luotettavammin.

Standardointi on osatekijä siinä, että tämäntyyppinen asteikko on Thurstone-asteikkoa yksinkertaisempi. Thurstone-asteikkoa käytettäessä tutkimuksen tekijä muodostaa ensin väittämiä tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden eri tasoista. Tämän jälkeen väittämille määritetään pistemäärät niiden myönteisyyden perusteella.

Jos palaamme konsertissa kävijöitä koskevaan markkinointikyselyymme, kyselytutkimus saattaisi sisältää seuraavan kaltaisia väittämiä:

Tämän jälkeen sinun täytyisi laskea painotetut pisteet kuhunkin lauseeseen liittyvän arvon perusteella. Ymmärrät todennäköisesti, miksi Likert-tyyppinen sana-asteikko on monien tutkijoiden mielestä yksinkertaisempi vaihtoehto.

Samaan tapaan kuin Likert-asteikko, sana-asteikko antaa vastaajille mahdollisuuden ilmaista tunteitaan valitsemalla kuvailevia sanavaihtoehtoja. Se on tästä syystä hyödyllinen laadullisen palautteen keräämiseen. Sana-asteikko sisältää yleensä erilaisia vastausvaihtoehtoja kahden ääripään välillä ja saattaa sisältää myös "kohtalaisen" tai "neutraalin" vaihtoehdon.

Asteikot 1–5 ovat yleisiä, mutta myös 4–7 pisteen asteikkoja käytetään usein. Voit kuitenkin käyttää eri määrää vastausvaihtoehtoja riippuen aiheestasi tai siitä, miten yksityiskohtaisen data-analyysin haluat tehdä.

Molemmat Likert-tyypit ovat laajalti käytettyjä ja tehokkaita; valintasi riippuu tavoitteestasi. 7 pisteen asteikko tarjoaa yleensä yksityiskohtaisempaa tietoa ja tarkkuutta, kun taas 5 pisteen asteikko on yksinkertaisempi ja nopeampi.

Löydät esimerkkejä luokitusasteikoista monilta eri aloilta. Tässä osiossa on esimerkkejä 4, 5 ja 7 pisteen asteikoista.

Saatat nähdä 4 pisteen arviointiasteikon verkkokauppabrändin esittämässä kysymyksessä:

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tuotteen toimitusnopeuteen?

Tai 5 pisteen Likert-asteikko teknologiayrityksen kyselytutkimuksessa, jossa mitataan kuluttajien kiinnostusta uutta sovellusta kohtaan:

Jos tämä sovellus olisi ladattavissa tänään, kuinka todennäköisesti ostaisit sen muiden yhtiöiden tarjoamien kilpailevien tuotteiden sijaan?

Tässä työntekijöiden sitoutumista mittaavassa kyselytutkimuksessa yhtiö käytti 7 pisteen asteikkoa:

Missä määrin olet samaa tai eri mieltä siitä, että yritys arvostaa työntekijöidensä mielipiteitä?  

Samaa mieltä / eri mieltä ‑asteikolla on monia muunnelmia. Sinun tulisi kartoittaa kysymysasteikko, jotta vastaajat ymmärtävät saatavilla olevat vaihtoehdot. Kartoitus myös auttaa sinua hahmottamaan kaikki mahdolliset vastausvaihtoehdot, jotta vastaajat voivat löytää kokemukseensa tai mielipiteeseensä sopivan vaihtoehdon.

Markkinatutkimuksen kyselytutkimusmallimme on 10 pisteen esimerkki, jossa kysytään: "Kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä tuotetta ystävälle tai kollegalle?" Vastausvaihtoehdot esitetään asteikolla 0-10. Yhdessä päässä on vaihtoehto "en lainkaan todennäköisesti" ja toisessa "erittäin todennäköisesti".

Jos haluat suorittaa tarkempaa tutkimusta, kysymyksenä saattaisi olla: "Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olit uuteen kirjautumisnäyttöön?" Tämän tyyppistä kysymystä kutsutaan aihekohtaiseksi kysymykseksi, mikä tarkoittaa, että vastausvaihtoehdot koskevat vain tätä kyselytutkimuksen kysymystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleisesti ottaen aihekohtaisten asteikkojen luotettavuus ja validiteetti ovat parempia kuin samaa mieltä / eri mieltä ‑asteikkojen kohdalla.

Kyselytutkimuksen suunnittelu on ratkaisevan tärkeää kyselytutkimusten suoritusprosentin nostamiseksi. Pidä kyselytutkimus ja sen kysymykset selkeinä ja ytimekkäinä. Varmista, että kysymyksesi ovat helposti ymmärrettäviä eivätkä vaadi vastaajilta liikaa.

Ennen kuin lähetät tutkimuksen vastaajille, tarkista kysymyksesi ja varmista, että ne vastaavat kyselytutkimuksen tavoitetta. Sinun kannattaa keskittyä vahvasti tiettyyn aiheeseen/aiheisiin varmistaaksesi, että vastaaminen ei vaikuta liian työläältä.

Samaa mieltä / eri mieltä ‑kysymysten näennäinen yksinkertaisuus voi johtaa myönteiseen vastausvinoumaan. Yleisesti ottaen kyselytutkimuksiin vastaavat ihmiset haluavat, että heitä pidetään miellyttävinä. Tästä seuraa, että vastaaja sanoo usein olevansa samaa mieltä – kysymyksen sisällöstä riippumatta.

Myös sama vastaus jokaiseen kysymykseen on yleinen ilmiö. Tällaisessa tapauksessa vastaaja siirtyy nopeasti alaspäin väittämien sarjassa ja valitsee saman vastausvaihtoehdon kaikkien kysymysten kohdalla. Esimerkiksi Likert-asteikolla vastaaja voi valita jokaisessa kohdassa "täysin samaa mieltä" tai "neutraali" ottamatta huomioon kunkin kysymyksen erityistä sisältöä.

Voit vähentää näitä ongelmia vaihtelemalla kysymystyyppejä. Monivalintakysymysten tai avointen vastausten käyttäminen voi auttaa vastaajia pysymään tarkkaavaisina. Hyödyntämällä verkkopohjaista kyselytutkimuspaneelia voit myös kutsua suuremman joukon päteviä henkilöitä vastaamaan kyselytutkimukseesi.

Samaa mieltä / eri mieltä ‑arviointiasteikoista on hyötyä monilla eri aloilla. Otetaan esimerkiksi markkinatutkimus. Näistä kysymyksistä voi olla apua psykografisissa kyselytutkimuksissa, joissa markkinoijat yrittävät saada tietoa siitä, miten asiakkaat käyttäytyvät ja mikä motivoi heitä.

Ruoka- ja juoma-alan yritys, joka haluaa ymmärtää kohdeyleisönsä terveystietoisuutta ennen uuden tuotelinjan lanseerausta, saattaa kysyä: "Missä määrin olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa?"

Asetan terveellisen ruokavalion etusijalle valitessani uusia ruokia.

Mitatakseen asiakkaiden halukkuutta kokeilla uusia elintarvikkeita tutkija saattaa kysyä: "Missä määrin olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa?"

Kokeilen mielelläni uusia ja erikoisia elintarviketuotteita, kun niitä tulee saataville.

Mahdollinen vaihtoehto on myös Guttman-asteikko, jossa asiat noudattavat tiukkaa hierarkkista kaavaa. Myöntävä vastaus ylemmän tason kysymyksiin tarkoittaa, että vastaus on myöntävä myös kaikkiin hierarkiassa alempana oleviin kysymyksiin. Jos joku osaa esimerkiksi ratkaista edistyksellisiä matemaattisia tehtäviä, hänen oletetaan ymmärtävän algebran ja aritmetiikan perusasiat. Lue lisää Guttman-asteikkojen käyttämisestä kyselytutkimuksessa nähdäksesi, sopiiko tämä progressiivinen mittaustapa omiin tarpeisiisi.

Toinen vaihtoehto perinteisille samaa mieltä / eri mieltä ‑kysymyksille on Thurstone-asteikko. Se esittää vastaajille joukon tiettyjä väittämiä, joista ollaan joko samaa tai eri mieltä. Kukin niistä on esipainotettu asiantuntija-arvioinnin perusteella. Sen sijaan, että kysytään, onko vastaaja samaa mieltä aseita rajoittavasta lainsäädännöstä, hän saattaa vastata huolellisesti kalibroituihin väittämiin, jotka vaihtelevat välillä "kaikki aseet pitäisi kieltää" ja "mitään rajoituksia ei pitäisi olla".

Toivomme sinun olevan "täysin samaa mieltä" siitä, että juuri lukemasi artikkeli auttaa sinua ymmärtämään, miksi tutkijat käyttävät tätä työkalua saadakseen luotettavia näkemyksiä ja tietoja. Likert-asteikot menevät kyllä/ei-vastausvaihtoehtoja syvemmälle ja tarjoavat tarkemman käsityksen vastaajien mielipiteistä tai asenteista.

Saat parhaan hyödyn kyselytutkimuksistasi käyttämällä asiantuntijoiden laatimia kyselytutkimusmalleja ja kysymyksiä. Kun käytät vakiotyyppisiä kysymyksiä, voit arvioida suorituskykyäsi vertailuarvojen avulla ja verrata sitä muihin oman alasi toimijoihin.