Suljetut ja avoimet kysymykset

Toimivan verkkokyselytutkimuksen luomisessa on tärkeintä käyttää avoimia ja suljettuja kysymyksiä tehokkaasti.

Ennen kuin kerromme lisää niiden käytöstä, tutustutaan aiheeseen liittyviin termeihin.

Suljetussa kysymyksessä on ennalta määrätyt vastausvaihtoehdot, joista vastaaja valitsee, kun taas avoimessa kysymyksessä vastaajaa pyydetään antamaan vastaus omin sanoin.

Katsotaanpa kysymystyyppejä lähemmin: mitkä ovat niiden vahvuudet ja heikkoudet ja milloin niitä kannattaa käyttää.

Suljettu kysymys voidaan esittää monissa eri muodoissa: monivalinta-, pudotusvalikko-, valintaruutu- tai luokituskysymyksinä. Mihinkään näistä kysymystyypeistä ei voi vastata yksilöllisesti tai odottamattomasti, vaan vastaus on valittava annetuista vaihtoehdoista. Se on vähän sama kuin kysyttäessä, haluaako joku makaronilaatikkoa vai lihapullia sen sijaan, että kysyttäisiin ”Mitä haluaisit ruoaksi?”

Suljettuihin kysymyksiin on helpompi vastata kuin avoimiin kysymyksiin. Miksi? Koska suljettu kysymys antaa kaikki mahdolliset vastaukset, eikä vastaajan tarvitse miettiä vastausta itse.

Jos siis teet kyselytutkimuksen kohdeyleisölle, joka ei välttämättä ole kovin innoissaan aiheestasi, sinun kannattaa käyttää suljettuja kysymyksiä. Vastaajien on helpompi osallistua kyselytutkimukseen ja saat itse enemmän valmiita vastauksia.

Jos haluat saada tilastollisesti merkitseviä tuloksia, kannattaa käyttää suljettuja kysymyksiä. Palataksemme edelliseen esimerkkiin suljetun kysymyksen avulla voit saada esimerkiksi selville, että tilastollisesti 70 % vastaajista haluaa syödä makaronilaatikkoa ja 30 % lihapullia.

Suljetut kysymykset ovat luonteeltaan sitovia, sillä ne on suunniteltu tuottamaan tietoa, joka on helposti mitattavissa. Koska tämän tyyppiset kysymykset ovat helposti koodattavissa, se tekee niistä erityisen käyttökelpoisia, kun yritetään todistaa kyselytutkimustulosten tilastollista merkitsevyyttä. Lisäksi suljetusta kysymyksestä saatujen tietojen avulla vastaajia voidaan luokitella heidän tekemiensä valintojen mukaan.

Suljettujen kysymysten avulla voit siis tehdä demografisia tutkimuksia. Miksi tämä on tärkeää?

Kuvittele, että muotivaatteita myyvän kaupan johtaja uskoo tietyn tyyppisten ihmisten käyvän myymälässä ja ostavan vaatteita todennäköisemmin kuin muut. Saadakseen selville, mistä segmenttiryhmistä todennäköisimmin tulee asiakkaita, johtaja voi luoda kyselytutkimuksen kaikille liikkeessä käyville ihmisille. Kyselytutkimus voi sisältää suljettuja kysymyksiä, jotka koskevat sukupuolta, ikää, työtilannetta tai muita kysyjää kiinnostavia demografisia tietoja. Lisäksi voidaan kysyä, kuinka usein henkilö käy liikkeessä ja kuinka paljon rahaa hän käyttää vuodessa. Koska kaikki kysymykset ovat suljettuja, johtaja voi helposti päätellä tyypillisen asiakkaan profiilin. Tässä tapauksessa tyypillinen asiakas voi hyvinkin olla 18–25-vuotias naisopiskelija. Tämän tiedon avulla johtaja voi luoda toimintasuunnitelman, jotta pystyy palvemaan tätä segmenttiä paremmin tai löytämään muita kohderyhmiä.

Suljettujen kysymysten suurin hankaluus on siinä, että tutkijalla on oltava jo kysymystä luodessaan selkeä näkemys aiheesta ja siitä, kuinka kysymykset liittyvät tutkimuskysymykseen yleisesti. Ilman tätä tietoa suljetuissa kysymyksissä on vaarana, että vastausvaihtoehdot ovat liian suppeat tai että kysymykset eivät vastaa kunnolla tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimuksesta saadut tiedot saattavat tällöin olla puutteellisia tai virheellisiä.

Voin esimerkiksi kysyä, "menetkö töihin autolla, linja-autolla vai kävellen?", mutta vastausvaihtoehdoista puuttuvat kimppakyyti, pyöräily, kärrynpyörä tai mikä tahansa muu tapa liikkua, jota en ole tullut ajatelleeksi. Sen sijaan minun olisi parempi käyttää avointa kysymystä "miten kuljet työmatkasi?". Näin saan selville kaikki eri vastaustyypit, ennen kuin pakotan vastaajan valitsemaan vaihtoehdoista.

Avoimet kysymykset ovat luonteellaan tutkivia ja tarjoavat tutkijoille runsaasti laadullista dataa. Niiden avulla tutkija voi saada mielipiteitä aiheista, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja. Laadullisuus kuitenkin tarkoittaa sitä, että tällaiset kysymykset eivät tuota tilastollisesti riittävän merkitsevää dataa johtopäätösten tekemiseen.

Koska avoin kysymys vaatii vastaajalta kriittistä ajattelua ja sensuroimattomia mielipiteitä, se sopii täydellisesti tiedon hankkimiseen aiheesta, josta asiantuntija tietää enemmän kuin tutkija. Esimerkki: Jos haluaisin tutustua muinaisen Kiinan historiaan (aihe, josta tiedän hyvin vähän), voisin laatia kyselytutkimuksen valikoidulle ryhmälle muinaiseen Kiinaan erikoistuneita historiantutkijoita. Kyselytutkimuksessani olisi paljon laajoja avoimia kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada paljon sisältöä ja antaa asiantuntijalle vapaus osoittaa tietämyksensä.

Avoimet kysymykset ovat hyödyllisiä kyselytutkimuksissa, joiden kohteena on pieni ihmisryhmä. Monimutkaista tilastollista analyysiä ei tarvita, ja kysymysten kvalitatiivisen luonteen ansiosta saat arvokkaampaa tietoa kultakin vastaajalta. Ryhmän on oltava riittävän pieni, jotta kyselytutkimuksen tekijä voi lukea jokaisen yksilöllisen vastauksen ja käsitellä siitä saatua tietoa. Esimerkki: Esimies haluaa kuuden hengen tiimiltään palautetta suoriutumisesta työtehtävissä. Esimiehelle on enemmän hyötyä kysymyksistä, joihin vastaajat voivat vastata vapaasti, kuin suljetuista kysymyksistä, joiden vastausvaihtoehdot ovat rajoitetut.

Kuten suljettujen kysymysten kohdalla mainittiin, mitattavissa oleva tutkimus vaatii tavallisesti alustavan tutkimuksen, jotta voidaan suunnitella sopivat tutkimuskohteet, kyselytutkimuksen rakenne sekä kysymykset. Avoimet kysymykset voivat paljastaa tutkijoille sellaisia mielipiteitä ja käyttäytymismalleja, joita he eivät ole koskaan tulleet ajatelleeksi. Sen vuoksi on erittäin hyödyllistä käyttää avoimia kysymyksiä tiedon hankkimiseen myöhempää kvantitatiivista tutkimusta varten.

Kyselytutkimuksen loppuun kannattaa yleensä lisätä avoin kysymys, olipa kyseessä lyhyt tai pitkä kysely. Tämä koskee erityisesti sellaisia kyselyjä, joissa tutkitaan asenteita suljettujen kysymysten avulla. Suljetuilla kysymyksillä vastaaja pakotetaan käyttämään tiettyjä vastauksia, mutta hänellä voi olla lisätietoja tai huolenaiheita, jotka hän haluaa jakaa kanssasi. Siksi tarjoamalla vastaajalle mahdollisuuden lisätä kommentin osoitat arvostusta vastaajaa ja hänen vastaamiseen käyttämäänsä aikaa kohtaan.

Myös avoimissa kysymyksissä on huonot puolensa. Vaikka vastaukset ovat niissä lähes aina laadullisesti monipuolisempia, tietojen käsittelyyn tarvittava työmäärä voi tuntua ylivoimaiselta. Siksi avoimet kysymykset sopivat parhaiten pienelle otannalle. Lisäksi jos otoskoko on vain pieni osa tutkimastasi kohderyhmästä, tiedoista tehtävien löydöksien soveltaminen koskemaan koko populaatiota tilastollisesti merkitsevästi voi olla hankalaa. Valitettavasti avoimia kysymyksiä ei voi käyttää tällä tavoin, sillä jokainen vastaus tulee tulkita yksilöllisenä mielipiteenä.

Haluatko nähdä, kuinka avoimia ja suljettuja kysymyksiä käytetään kyselytutkimuksissa? Tutustu näihin kyselytutkimusmalleihin, jotka ovat metodiikan ammattilaisten laatimia. Kyselytutkimusmallit kattavat kaiken asiakaspalautteesta brändiviestinnän testaamiseen.