Nämä resurssit auttavat kehittämään kyselytutkimusten lähestymistapaa ja saamaan parempia tutkimustuloksia.
Thurstone-asteikko auttaa ymmärtämään ja vertaamaan vastaajien asenteita. Tämä puolestaan auttaa ennakoimaan käyttäytymistä ja mieltymyksiä. Miten tätä asteikkoa käytetään kyselytutkimuksissa? Annamme ohjeet sen hyödyntämiseen ja tulosten tulkitsemiseen. Asteikon avulla saat puolueettoman käsityksen vastaajien asenteista.
Lue, mitä eroa laadullisella ja määrällisellä tutkimuksella on, milloin niitä kannattaa käyttää ja kuinka saat parempia havaintoja yhdistämällä ne.
Tee tarkkoja oletuksia populaatiostasi tutkimalla pientä otosta. Opi, mitä todennäköisyysotanta tarkoittaa ja minkälaisia menetelmiä siihen kuuluu.
Kohderyhmät ovat monin tavoin korvaamaton tapa saada palautetta, mutta ne eivät aina ole toteutettavissa eikä niistä ole apua joka tilanteeseen. Lue lisää kohderyhmän käyttämisen plussista ja miinuksista ennen kuin teet päätöksen!
Kuvaileva tutkimus kerää määrällistä tietoa, josta tehdään tilastollisia päätelmiä kohdeyleisöstä ja määritetään tietyn ominaisuuden merkitys.
Kyselytutkimuksia voidaan käyttää kokeilevassa, kuvailevassa ja kausaalisessa tutkimuksessa. Tutustu tutkimustyyppeihin sekä käytännön esimerkkeihin.
Pitkittäistutkimustiedot ovat todella hyödyllisiä, kun yhtenäistät toimenpiteitäsi tietyn ryhmän vaatimuksiin ja odotuksiin. Kerromme tässä, mitä pitkittäistutkimuksella tarkoitetaan, sekä valotamme parhaita käytäntöjä pitkittäistutkimustietojen keräämiseen. Lisäksi sivuamme eri tapoja, joilla voit suorittaa pitkittäistutkimusta sekä asiakkaillesi että työntekijöillesi.
Harkinnanvarainen otanta tarkoittaa, että tietyillä populaatioosi kuuluvilla ei ole mahdollisuutta tulla valituiksi kyselytutkimukseen. Tämä otantamenetelmä voi olla tehokas keino saada vastauksia yleisöltäsi – tietyissä tilanteissa. Ota selvää, mitä tällaiset tilanteet ovat, ja lue harkinnanvaraisen otantamenetelmän hyvistä ja huonoista puolista.