5 yleistä kyselytutkimusvirhettä, jotka tuhoavat tietosi

Keräämme päivittäin 1,6 miljoonaa kyselytutkimusvastausta, joten meillä on aika hyvä käsitys siitä, millainen on hyvä kyselytutkimus. Vaikka sinulla olisi jo kysymys mielessä, sen esittämistapa voi ratkaista, ovatko tulokset merkityksellisiä vai harhaanjohtavia. 

Huonosti muotoillut kysymykset voivat vaikuttaa vastaajien näkö­kulmiin tai ohjata heitä vahingossa vastaamaan epätarkasti. Kun kysymys on muotoiltu hyvin, vastaajat voivat vastata rehellisesti, eikä kysymys hämmennä heitä tai tee vastauksista puolueellisia. Kysymysten pitäisi ohjata vastaajia selkeästi työntämällä heitä mihinkään suuntaan.

Varmista siis ennen kysymysten kirjoittamista, ettet tee näitä viittä yleistä kyselytutkimuksissa esiintyvää virhettä.

Kyselytutkimusvirhe nro 1: kysymyksiä ei tule koskaan muotoilla niin, että lukija ohjataan ajattelemaan tietyllä tavalla. Tavallisesti voit huomata kysymyksen olevan johdatteleva, jos sen sävy ei ole neutraali.

Huono kysymys: Miten lyhyt Napoleon oli?

Sana ”lyhyt” antaa vastaajalle välittömästi tiettyjä mielikuvia. Jos kysymys muotoillaan uudelleen neutraalin kuuloiseksi, voidaan välttyä johdattelevalta puolueellisuudelta.

Hyvä kysymys: Miten kuvailisit Napoleonin pituutta?

Johdattelevat kysymykset voivat aiheuttaa kysymykseen myös tarpeettomia lisäyksiä.

Huono kysymys: Pitäisikö huolestuneiden vanhempien käyttää sylivauvojen turvakaukaloita?

Käsite ”huolestuneet vanhemmat” vie vastaajan huomion pois käsiteltävästä aiheesta. Keskity sen sijaan sanomaan vain se, mikä kysymyksessä on oleellista.

Hyvä kysymys: Pitäisikö erityisien turvaistuimien mielestäsi olla pakollisia sylilapsille?

Värittyneet kysymykset on kirjoitettu niin, että ne pakottavat antamaan vastauksen, joka ei kuvaa tarkasti vastaajan omaa mielipidettä tai tilannetta. Tämä keskeinen kyselytutkimusvirhe hämmentää vastaajia, ja se onkin suurimpia syitä siihen, että vastaajat jättävät kyselytutkimuksen kesken.

Huono kysymys: Missä juot mielelläsi olutta?

Tähän kysymykseen vastaamalla vastaaja ilmoittaa juovansa olutta. Monet eivät kuitenkaan pidä oluesta tai juo alkoholia, minkä vuoksi he eivät voi vastata kysymykseen totuudenmukaisesti.

Värittyneet kysymykset voi välttää parhaiten testaamalla kysely­tutkimusta etukäteen. Tarkoitus on varmistaa, että jokainen vastaaja voi vastata rehellisesti.

Edellisessä esimerkissä voit esimerkiksi kysyä alustavalla kysymyksellä, juoko vastaaja olutta, ja käyttää ohituslogiikkaa. Siten vastaajat, jotka eivät juo olutta, voivat ohittaa kysymykset, jotka eivät koske heitä.

Mikä on kaksiosainen kysymys? Se on eräs yleisimmistä kyselytutkimusvirheistä, jota käyttämällä pakotat vastaajat vastaamaan kahteen kysymykseen kerralla. Se on myös loistava tapa pilata kyselytutkimuksesi tulokset.

Kyselytutkimukset tulee kirjoittaa aina siten, että vain yhtä asiaa mitataan kerrallaan. Jos yhdessä kysymyksessä on kaksi aihetta, on mahdotonta selvittää, miten vastaaja painottaa kysymyksen aiheita.

Huono kysymys: Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisestä työstäsi saamaasi palkkaan ja työsuhde-etuihin?

Edellisessä esimerkissä on järkevää jakaa kysymys kahteen osaan: tyytyväisyys palkkaan ja tyytyväisyys työsuhde-etuihin. Muutoin jotkut painottavat vastauksessa enemmän palkkaa ja toiset työsuhde-etuja.

Hyviä kysymyksiä: Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisestä työstäsi saamaasi palkkaan? Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisen työsi työsuhde-etuihin?

Kysymyksestä tulee helposti kaksiosainen myös silloin, kun vastaajalle annetaan arvioitavaksi useita ryhmiä.

Huono kysymys: Miten hyödyllinen tämä oppikirja on opiskelijoille ja alan nuorille ammattilaisille?

Nyt vastaaja pakotetaan antamaan yksi vastaus kummankin ryhmän suhteen. Jaa kysymys sen sijaan kahteen osaan, joista toinen mittaa hyötyä opiskelijoille ja toinen alan ammattilaisille.

Hyvät kysymykset: Miten hyödyllinen tämä oppikirja on opiskelijoille? Miten hyödyllinen tämä oppikirja on alan nuorille ammattilaisille?

Ehdottomuudet kysymyksissä ajavat vastaajat nurkkaan, josta he eivät voi antaa hyödyllistä palautetta. Tällaisissa kysymyksissä on tavallisesti vaihtoehtoina ”kyllä” ja ”ei” ja niissä käytetään sanoja, kuten ”aina”, ”kaikki”, ”jokainen” ja ”koskaan”.

Huono kysymys: Syötkö aina aamiaisen? (Kyllä/en)

Jos tämä otetaan kirjaimellisesti, yllä oleva esimerkki pakottaisi melkein kaikki vastaajat sanomaan ”en”. Aina on kuitenkin myös vastaajia, joiden tulkinnan mukaan kysymyksessä kysytään, syövätkö he täyden aamiaisen aina, kun heillä on siihen mahdollisuus.

Ehdottomuuksien joustamattomuus tekee tällaisista kysymyksistä liian jäykkiä käytettäviksi kyselytutkimuksissa. Sen sijaan kysymyksen tulisi tarjota useita vaihtoehtoja, joista vastaajat löytävät sopivan vaihtoehdon.

Hyvä kysymys: Kuinka monena päivänä viikossa syöt tavallisesti aamiaista? (Joka päivä / 5–6 päivänä / 3–4 päivänä / 1–2 päivänä / En tavallisesti syö aamiaista)

Riippumatta siitä, kuka kyselytutkimukseesi vastaa, käytä selkeää, ytimekästä ja mutkatonta kieltä. Yritä välttää lyhenteitä, teknisiä termejä ja ammattikieltä, sillä ne voivat saada vastaajat ymmälleen. Varmista myös, että annat määritelmiä tai esimerkkejä, jos sinun on käytettävä hankalia termejä tai käsitteitä. Tällöin voit olla varma, että lähes kaikki voivat vastata kysymyksiisi vaivatta ja että he suorittavat todennäköisemmin kyselytutkimuksen loppuun.

Huono kysymys: Onko sinulla tabletti?

Hyvä kysymys: Onko sinulla tabletti? (esim. iPad, Android-tabletti)

Huono kysymys: Mikä oli huoneen puhtauden tila?

Hyvä kysymys: Miten puhdas huone oli?

Yleensä kannattaa pyrkiä kirjoittamaan kysymykset helposti ymmärrettävällä kielellä. Tietyillä otosryhmillä voi kuitenkin olla tietopohja, joka sallii vaikeampien termien ja käsitteiden käyttämisen.

Pohdi, ymmärtävätkö vastaajasi kyselytutkimuksessa käsiteltävät tapahtumat, termit ja ongelmat. Mitä enemmän voit keskittyä hyvien kysymysten kirjoittamiseen sen sijaan, että joudut selittämään asioita yksinkertaisesti, sitä parempi.

Jos esimerkiksi tutkit sairaalassa olevia potilaita, kannattaa välttää lääketieteellistä ammattikieltä. Toisaalta, jos kyselytutkimuksesi otos koostuu lääkäreistä, on järkevää kysyä heidän tietämyksensä mukaisia kysymyksiä ja käyttää lääketieteellisiä termejä.

Kun vältät nämä viisi yleistä kyselytutkimusvirhettä, kysely­tutkimuksesi sujuu kuin rasvattu, saat tarkkoja tietoja ja vastaajat poistuvat kyselytutkimuksesta hyvillä mielin, sillä he ovat antaneet rehellistä ja tarkkaa palautetta. Kolmoisvoitto! Laita siis kirjoitusmyssy päähäsi ja ala laatia kysymyksiä.

Onko sinulla vaikeuksia esittää asiasi oikealla tavalla? Saat apua runsaista materiaaleistamme. Voit myös ottaa yhteyttä paikan päällä oleviin asiantuntijoihimme, jotka suunnittelevat kyselytutkimuksen puolestasi.