5 yleistä kyselytutkimusvirhettä, jotka tuhoavat tietosi

Saatat jo tietää, mitä kysymyksiä haluat esittää kyselytutkimuksessasi, mutta se, miten kirjoitat kysymykset, voi erottaa hyvän kyselytutkimuksen huonosta. Kysymyksen kirjoitustapa voi muuttaa vastaajan näkökulman sekä pakottaa heidät tahattomasti vastaamaan kysymykseen virheellisesti.

Hyvin kirjoitettu kysymys antaa vastaajien vastata totuudenmukaisesti ilman, että heitä ohjataan mihinkään suuntaan. Toisin sanottuna kysymykset eivät saa tehdä heitä niin hämmentyneiksi, etteivät he osaa valita oikeaa vaihtoehtoa.

Ennen kuin alat kirjoittaa kysymyksiä kynä sauhuten, varmista, että vältät nämä viisi yleistä kyselytutkimuksissa esiintyvää virhettä:

Kyselytutkimusvirhe nro 1: kysymyksiä ei tule koskaan muotoilla niin, että lukija ohjataan ajattelemaan tietyllä tavalla. Tavallisesti voit huomata kysymyksen olevan johdatteleva, jos sen sävy ei ole neutraali.

Huono kysymys: Miten lyhyt Napoleon oli?

Sana ”lyhyt” antaa vastaajalle välittömästi tiettyjä mielikuvia. Jos kysymys muotoillaan uudelleen neutraalin kuuloiseksi, voidaan välttyä johdattelevalta puolueellisuudelta.

Hyvä kysymys: Miten kuvailisit Napoleonin pituutta?

Johdattelevat kysymykset voivat aiheuttaa kysymykseen myös tarpeettomia lisäyksiä.

Huono kysymys: Pitäisikö huolestuneiden vanhempien käyttää sylivauvojen turvakaukaloita?

Käsite ”huolestuneet vanhemmat” vie vastaajan huomion pois käsiteltävästä aiheesta. Keskity sen sijaan sanomaan vain se, mikä kysymyksessä on oleellista.

Hyvä kysymys: Pitäisikö erityisien turvaistuimien mielestäsi olla pakollisia sylilapsille?

Kompleksikysymykset ovat värittyneitä kysymyksiä, jotka pakottavat vastaajan antamaan vastauksen, joka ei kuvaa tarkasti hänen omaa mielipidettään tai tilannettaan. Tämä keskeinen kyselytutkimusvirhe saa vastaajat tuntemaan olonsa hämmentyneeksi ja se on suurin syy kyselytutkimukseen vastaamisen keskeyttämiseen.

Huono kysymys: Missä pidät oluen juomisesta?

Tähän kysymykseen vastaamalla vastaaja ilmoittaa juovansa olutta. Monet eivät kuitenkaan pidä oluesta tai juo alkoholia, minkä vuoksi he eivät voi vastata kysymykseen totuudenmukaisesti.

Tavallisesti kompleksikysymykset voi välttää parhaiten testaamalla kyselytutkimusta etukäteen. Tarkoitus on varmistaa, että jokainen vastaaja voi vastata rehellisesti.

Yllä olevassa esimerkissä voit haluta kysyä alustavalla kysymyksellä, juoko vastaaja olutta, ja käyttää hyppykysymyksiä. Niitä käyttämällä vastaajat, jotka eivät juo olutta, eivät joudu vastaamaan kysymyksiin, jotka eivät koske heitä.

Mikä on kaksiosainen kysymys? Se on eräs yleisimmistä kyselytutkimusvirheistä, jota käyttämällä pakotat vastaajat vastaamaan kahteen kysymykseen kerralla. Se on myös loistava tapa tuhota kyselytutkimuksesi tulokset.

Kyselytutkimukset tulee kirjoittaa aina siten, että vain yhtä asiaa mitataan kerrallaan. Jos yhdessä kysymyksessä on kaksi aihetta, on mahdotonta selvittää, miten vastaaja painottaa mukana olevia elementtejä.

Huono kysymys: Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisestä työstäsi saamaasi palkkaan ja työsuhde-etuuksiin?

Yllä olevassa esimerkissä on järkevää jakaa kysymys kahteen osaan: tyytyväisyys palkkaan ja tyytyväisyys työsuhde-etuuksiin. Muutoin jotkut vastaavat painottaen enemmän palkkaa ja jotkut toiset vastaavat painottaen enemmän työsuhde-etuuksia.

Hyviä kysymyksiä: Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisestä työstäsi saamaasi palkkaan? Miten tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyisen työsi työsuhde-etuuksiin?

Kysymyksestä tulee helposti kaksiosainen myös silloin, kun vastaajalle annetaan arvioitavaksi useampi kuin yksi ryhmä.

Huono kysymys: Miten hyödyllinen tämä oppikirja on opiskelijoille ja alan nuorille ammattilaisille?

Nyt vastaaja pakotetaan antamaan yksi vastaus kummankin ryhmän suhteen. Jaa kysymys sen sijaan kahteen osaan, joista toinen mittaa hyötyä opiskelijoille ja toinen alan ammattilaisille.

Hyvät kysymykset: Miten hyödyllinen tämä oppikirja on opiskelijoille? Miten hyödyllinen tämä oppikirja on alan nuorille ammattilaisille?

Ehdottomuudet kysymyksissä ajavat vastaajat nurkkaan, josta he eivät voi antaa hyödyllistä palautetta. Tällaisissa kysymyksissä on tavallisesti vaihtoehtoina ”kyllä” ja ”ei” ja niissä esiintyy sana ”aina”, ”kaikki”, ”jokainen”, ”koskaan” jne.

Huono kysymys: Syötkö aina aamiaista? (Kyllä/en)

Jos tämä otetaan kirjaimellisesti, yllä oleva esimerkki pakottaisi melkein kaikki vastaajat sanomaan ”en”. Siinäkin tapauksessa joidenkin vastaajien tulkinnan mukaan kysymyksessä kysytään, syövätkö he täyden aamiaisen aina, kun heillä on siihen mahdollisuus.

Ehdottomuuksien joustamattomuus tekee tällaisista kysymyksistä liian jäykkiä käytettäviksi kyselytutkimuksissa. Sen sijaan kysymyksessä tulisi olla useita vaihtoehtoja, joista on mielekkäämpää valita.

Hyvä kysymys: Miten monena päivänä viikossa syöt tavallisesti aamiaista? (Joka päivä / 5–6 päivänä / 3–4 päivänä / 1–2 päivänä / En tavallisesti syö aamiaista)

Riippumatta siitä, kuka kyselytutkimukseesi vastaa, käytä selkeää, ytimekästä ja mutkatonta kieltä. Yritä välttää lyhenteitä, teknisiä termejä ja ammattikieltä, sillä ne voivat saada vastaajat ymmälleen. Varmista myös, että annat määritelmiä tai esimerkkejä, jos sinun on käytettävä hankalia termejä tai käsitteitä. Tällöin voit olla varma, että lähes kaikki voivat vastata kysymyksiisi vaivatta, ja että he suorittavat todennäköisemmin kyselytutkimuksen loppuun.

Huono kysymys: Onko sinulla tabletti?

Hyvä kysymys: Onko sinulla tabletti? (esim. iPad, Android-tabletti)

Huono kysymys: Mikä oli huoneen puhtauden tila?

Hyvä kysymys: Miten puhdas huone oli?

Sinun tulisi yleensä pyrkiä kirjoittamaan kysymykset helposti ymmärrettävällä kielellä. Tietyillä otosryhmillä voi kuitenkin olla tietopohja, joka sallii vaikeampien termien ja käsitteiden käyttämisen.

Pohdi, ymmärtävätkö vastaajasi kyselytutkimuksessa käsiteltävät tapahtumat, termit ja ongelmat. Mitä enemmän voit keskittyä hyvien kysymysten kirjoittamiseen sen sijaan, että joutuisit selittämään asioita yksinkertaisemmalla tavalla, sitä parempi.

Jos esimerkiksi tutkit sairaalassa olevia potilaita, sinun kannattaa välttää lääketieteellistä ammattikieltä. Toisaalta, jos kyselytutkimuksesi vastaajat ovat lääkäreitä, on järkevää kysyä erikoistuneempia kysymyksiä ja käyttää lääketieteellisiä termejä laajemmin.

Kun vältät nämä viisi yleistä kyselytutkimusvirhettä, kyselytutkimuksesi sujuu kuin rasvattu, tiedot ovat tarkempia ja vastaajat poistuvat kyselytutkimuksesta hyvillä mielin, sillä he ovat antaneet rehellistä ja tarkkaa palautetta. Kolmoisvoitto! Pane siis kirjoitusmyssy päähäsi ja ala laatia kysymyksiä.

Onko sinulla vaikeuksia esittää asiasi oikealla tavalla? Saat apua runsaista resursseistamme. Voit myös ottaa yhteyttä paikan päällä oleviin asiantuntijoihimme, jotka suunnittelevat kyselytutkimuksen puolestasi.