Näin järjestät kyselytutkimuksesi kysymykset järjestysasteikon avulla

Ihmisten asenteista ei välttämättä ole helppoa saada käyttökelpoista dataa. Asenteiden mittaaminen on monimutkaista ja useimmiten erittäin subjektiivista. Onneksi voit käyttää kyselytutkimuksessa järjestysasteikkoa, jolla saat hyödyllistä dataa vastaajien mielipiteistä, käsityksistä, suoriutumisesta ja asenteista. Suoraviivainen järjestysasteikko on käytännönläheinen tapa esittää abstrakteja kysymyksiä kyselytutkimuksessa.

Järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko auttaa arvioimaan vastaajien asenteita tiettyä aihetta kohtaan järjestykseen asetettujen vastausten avulla. Vastausvaihtoehtoina voi olla esimerkiksi ”erittäin tyytyväinen”, ”tyytyväinen”, ”tyytymätön” ja ”erittäin tyytymätön”. Järjestysasteikossa oleellista on vastausvaihtoehtojen järjestys – eri vastausvaihtojen tarkkaa eroa ei voida määrittää. Esimerkiksi vastausvaihtoehtojen ”erittäin tyytyväinen” ja ”tyytyväinen” välinen ero on suhteellinen, ei tarkka.

Järjestysasteikot ovat tuttuja useimmille meistä. Niiden avulla voidaan muun muassa

Järjestysasteikko on siis monikäyttöinen. Katsotaan seuraavaksi, miltä se näyttää.

Kaikki järjestysasteikot eivät ole edellä esitettyjen tavoin Likert-asteikkoja (tai tarkemmin sanottuna Likert-tyyppisiä asteikkoja), mutta kaikki Likert-asteikot ovat järjestysasteikkoja. Tämä kyselytutkimuksissa usein käytetty kysymystyyppi antaa vastaajille joukon järjestykseen asetettuja vastauksia kahden ääripään väliltä. Seuraavassa esimerkissä on kysymyksiä Työntekijöiden tyytyväisyyttä koskevasta kyselytutkimusmallistamme:

Kuinka mielekästä työsi on?

Kuinka haastavaa työsi on?

Nämä Likert-asteikkoon perustuvat kysymykset mittaavat kunkin työntekijän käsityksiä työstään erilaisilla järjestysasteikoilla. Muut Likert-asteikkoon perustuvat kysymykset mittaavat asenteita tarjoamalla tasapuolisesti myönteisiä, kielteisiä ja neutraaleja vastausvaihtoehtoja.

Oletko tyytyväinen vai tyytymätön työsuhde-etuihisi vai etkö ole kumpaakaan?

Kysymyspankissa on useita kyselytutkimusten kysymyksiä, joissa käytetään järjestysasteikkoja. Nyt kuitenkin kerromme, miten voit luoda omia kysymyksiä.

Noudata seuraavia ohjeita:

1. Tunnista kysymyksesi tarkoitus päättämällä mielipide, käsitys, suoriutuminen tai asenne, josta haluat kerätä dataa. Päätä, haluatko käyttää yksi‑ vai kaksinapaista asteikkoa. Yksinapaisella asteikolla mitataan tietyn asian olemassaoloa. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi asteikkoa, jonka ääripäissä ovat vaihtoehdot ”en yhtään kiinnostunut” ja ”erittäin kiinnostunut”. Kaksinapainen asteikko mittaa, mihin vastaajien asenteet asettuvat asteikolla, jonka keskikohta on neutraali. Asteikon ääripäissä voivat olla esimerkiksi vaihtoehdot ”täysin eri mieltä” ja ”täysin samaa mieltä”.

2. Päätä yksinapaista asteikkoa käyttävien kysymysten kohdalla, mitä muuttujaa haluat käyttää asteikossasi. Voit esimerkiksi mitata merkityksen tai haasteen tasoa. Kaksinapaisissa kysymyksissä on määritettävä, mitkä kaksi vastakkaista muuttujaa asteikkoon laitetaan – esimerkiksi ”samaa mieltä” ja ”eri mieltä” tai ”tyytyväinen” ja ”tyytymätön”.

3. Luo järjesteltyjen vastausten joukko käyttämällä muuttujia. Vaikka vastausten väli onkin aina suhteellinen järjestysasteikkoja verrattaessa, yritä valita vaihtoehdot, joiden välimatkat ovat jotakuinkin samat. Sisällytä kaksinapaisiin kysymyksin sama määrä vastauksia neutraalin vaihtoehdon molemmin puolin, jotta vastaukset eivät vääristy.

Jos aiot käyttää samaa järjestysasteikkoa useissa kyselytutkimuksen kysymyksissä, ne kannattaa yhdistää yhdeksi matriisi-/arviointiasteikko­kysymykseksi. Jos haluat muokata järjestysasteikon kullekin kysymykselle erikseen, käytä sen sijaan monivalintakysymyksiä.

Huom. Muista, että matriisikysymyksiin vastaamisesta tulee helposti liian raskasta. Jos päätät käyttää sellaista, sen koon tulisi olla enintään viisi riviä ja viisi saraketta.

Jos monivalinta­kysymyksissä käytetään järjestysasteikkoa, voit tarkastella vastauksia sekä yksitellen että yhdessä. Kummassakin tapauksessa voit selvittää tärkeimmät asiat helposti vertaamalla eri vaihtoehtojen suhteellista suosiota. Matriisi-/arviointiasteikkoon perustuvia kysymyksiä voidaan käyttää samantasoiseen analysointiin, mutta lisäksi saat kunkin vastausvaihtoehdon painotetun keskiarvon.

Kuulostaako näin tarkka analysointi ylivoimaiselta? Onneksi sitä ei tarvitse tehdä itse. SurveyMonkey Analyze kerää vastausdatan automaattisesti, jotta voit tehdä suljetuista kysymyksistäsi kaavioita yhdellä painalluksella.

Kirjoita siis järjestysasteikkoa käyttävät kyselytutkimus­kysymyksesi ajan kanssa. Vastaukset auttavat sinua huomioimaan vastaajien mielipiteet, käsitykset, suoriutumisen ja asenteet omassa toiminnassasi.