Vinkkejä kyselytutkimuksen suoritusprosentin kasvattamiseksi

Kyselytutkimuksiin vastaajat ovat arvokkaita. Kyselytutkimuksen luojana toiveenasi on, että jokainen kyselytutkimukseen vastaamisen aloittanut myös suorittaa kyselytutkimuksen loppuun asti. Tähän onkin hyvä syy – kyselytutkimus, jonka suoritusprosentti on alhainen, voi saada sinut miettimään ovatko kesken lopettaneet vastaajat vääristäneet tuloksesi. Kaivauduimme suureen määrään SurveyMonkey Audiencen, eli oman markkinatutkimuspaneelimme, kautta kerättyyn anonyymiin dataan yli 25 000 kyselytutkimuksesta, jotta oppisimme miten suoritusprosentti maksimoidaan ja saadaan hyvää dataa päätöksenteon tueksi. Jokaisessa analysoimassamme kyselytutkimuksessa oli vähintään 100 vastaajaa.

Esittelimme tutkimustamme Yhdysvaltain mielipidetutkijoiden vuotuisessa konferenssissa (AAPOR) kyselytutkimusta suorittaville kollegoillemme, ja jaamme nyt innolla nämä samat tulokset teidän, eli rakkaiden blogimme lukijoiden, kanssa!

Jokainen keskustelu kannattaa aloittaa ystävällisellä ja helpolla kysymyksellä. Yksinkertaisella monivalintakysymyksellä alkavien kyselytutkimusten suoritusprosentti oli keskimäärin 89 %. Avoimella kysymyksellä (kommenttiruudulla ) alkaneiden kyselytutkimusten suoritusprosentti oli puolestaan huomattavasti pienempi, eli 83 %. Menetät siis keskimäärin kuusi ihmistä sataa kohti pelkästään siksi, että avauskysymys on liian vaivalloinen.

Jos sinun täytyy kysyä avoimia kysymyksiä (äläkä huoli, sillä niiden käyttämiseen on hyviä syitä), älä laita niitä heti alkuun – anna vastaajan päästä ensin rytmiin helppojen kysymysten kanssa. Jopa silloin, kun rajoitimme analyysimme kyselytutkimuksiin, joissa oli vain yksi avoin kysymys, alussa olevat avoimet kysymykset laskivat suoritusprosenttia verrattuna niihin kyselytutkimuksiin, joissa avoin kysymys oli sijoitettu myöhemmäksi.

Kun lähetät kyselytutkimuksen, pyydät vastaajaa käyttämään aikaansa. Ei olekaan yllättävää, että pidempien kyselytutkimusten suoritusprosentti on pienempi vastaamiseen vaaditun pidemmän ajan takia.

Kyselytutkimuksesi suorittamisen todennäköisyys on suoraan ja lineaarisesti verrannollinen kysymysten määrään. 10 kysymyksen kyselytutkimuksen keskimääräinen suoritusprosentti on 89 %, 20 kysymyksen kyselytutkimusten suoritusprosentti on jo hieman pienempi, 87 %, ja 30 kysymyksen kyselytutkimukset suorittaa loppuun saakka vain 85 % vastaajista. 40 kysymyksen kyselytutkimusten suoritusprosentti on niinkin alhainen kuin 79 %. Tämä on jo kokonaiset 10 prosenttiyksikköä pienempi, kuin 10 kysymyksen kyselytutkimusten suoritusprosentti.

Pointti siis on: ole tietoinen vastaajiesi ajankäytöstä. Mieti kyselytutkimuksen tavoitteet valmiiksi ennen kysymysten kirjoittamista. Kun tavoitteet ovat selvät, voit kirjoittaa kysymyksesi niiden mukaisiksi, etkä tule ujuttaneeksi mukaan ylimääräisiä kysymyksiä.

Joskus kyselytutkimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa sisällyttämättä matriisikysymystä, arviointiasteikkoa tai luokituskysymystä. Joskus mukaan täytyy ottaa jopa tekstiruutu. Tämä onkin useimmiten ihan okei – yhden tällaisen kysymyksen sisällyttäminen pienentää suoritusprosenttia korkeintaan yhdellä prosentilla verrattuna kyselytutkimuksiin, joissa ei ole yhtään tällaista kysymystä.

Mutta tällaisia “vaikeita” kysymyksiä ei tule käyttää liikaa, sillä suoritusprosentti laskee nopeasti samaan tahtiin kuin matriisikysymysten, arviointiasteikkojen ja avointen kysymysten määrä kasvaa. 10 matriisi- tai arviointiasteikkokysymystä sisältävien kyselytutkimusten suoritusprosentti on vain 81 %, kun taas 1 matriisi/arviointiasteikkokysymys tarkoittaa keskimäärin 88 % suoritusastetta.

Kuten yllä olevasta kaaviosta nähdään, suoritusprosentti laskee vielä nopeammin avoimia kysymyksiä käytettäessä. 10 avointa kysymystä sisältävien kyselytutkimusten mediaanisuoritusprosentti on yli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin yhden avoimen kysymyksen sisältämien kyselytutkimusten (88 % vs. 78 %).

Rakentaessamme mallia suoritusprosentteja parhaiten ennustavista kyselytutkimuksen ominaisuuksista, kysymystekstissä olevien sanojen määrä nousi esiin. Huomasimme, että jokainen kysymystekstin sisältämä ylimääräinen sana vaikutti suoritusprosenttiin negatiivisesti.

Ensimmäisen kysymyksen tekstissä olevien sanojen määrä on myös huomattava alhaisia suoritusprosentteja ennakoiva tekijä silloin, kun otetaan huomioon koko kyselytutkimuksen sisältämien sanojen määrä. Jos sinulla on siis kysymys, jossa on paljon sanoja, älä kysy sitä heti alussa.

Joissain tilanteissa runsas sanankäyttö voi olla kuitenkin selkeyttävä tekijä. Kysymykseen “Aiotko ostaa puettavaa teknologiaa?” on paljon vaikeampaa vastata kuin kysymykseen “Kuinka todennäköistä on, että aiot ostaa puettavan teknologisen laitteen, kuten Google Glass tai Fitbit -laitteen?” Kysymyksen selkeyttä ei todellakaan kannata uhrata sen lyhyyden nimissä.

Tässä siis yhteenveto, hyvät lukijat. Muista yllä olevat vältettävät asiat ja toimi näin: