Mikä on joukkosi?

Tarkoitamme joukolla koko ihmisjoukkoa, joiden ajatuksia haluat ymmärtää (otoksesi muodostavat kyselyvastaajiksi lopulta valittavat henkilöt).

Jos esimerkiksi haluat ymmärtää, kuinka hammastahnaasi voidaan markkinoida Ranskassa, henkilöt olisivat Ranskassa asuvia. Jos yrität ymmärtää, kuinka monta päivää hammastahnayrityksessäsi toimivat työntekijät haluaisivat, osallistujat olisivat hammastahnayrityksesi työntekijöitä.

Riippumatta siitä, onko kyseessä maa vai yritys, henkilöiden määrittäminen on ensisijaisen tärkeä ensimmäinen vaihe. Kun tiedät keitä henkilöt ovat, selvitä kuinka monta henkilöä (karkeasti) joukkoon kuuluu. Esimerkiksi Ranskassa elää noin 65 miljoonaa ihmistä ja arvioimme, että hammastahnayritykselläsi on tätä vähemmän työntekijöitä.

Saitko luvun selville? Jatketaan siis…

Kuinka tarkkoja tulosten on oltava?

Tässä vaiheessa sinun täytyy arvioida, kuinka suuren riskin olet valmis ottamaan sen suhteen, että saamasi vastaukset eivät ole aivan tarkkoja, sillä et tutki koko joukkoa. Mieti vastaus näihin kahteen kysymykseen:

1. Kuinka varma sinun on oltava, että tulokset vastaavat joukon mielipiteitä?
   Tämä on virhemarginaalisi. Jos esimerkiksi 90 % otoksesta pitää viinirypäleen makuisesta purukumista, 5 prosentin virhemarginaali lisää 5 % luvun jommallekummalle puolelle. Näin otoksesta 85 – 95 % pitää oikeasti viinirypäleen makuisesta purukumista. Viisi prosenttia on yleisimmin käytetty virhemarginaali, mutta se voi olla jotain yhden ja kymmenen prosentin väliltä tutkimuksesta riippuen. Virhemarginaalin kasvattamista yli 10 prosenttiin ei suositella.
2. Kuinka varma haluat olla, että otos edustaa joukkoa oikein?
   Tämä on luotettavuustaso. Luotettavuustaso on todennäköisyys sille, että valitsemasi otos on tulosten kannalta oleellinen. Laskenta suoritetaan yleensä seuraavasti. Jos joukosta poimitaan 30 otosta sattumanvaraisesti, kuinka usein yhdestä otoksesta saadut tulokset eroavat merkittävästi muista 30 otoksesta? Jos luotettavuustaso on 95 %, samat tulokset saadaan 95 prosentissa tapauksista. Tämä on eniten käytetty luotettavuustaso, mutta se voi olla myös esimerkiksi 90 % tai 99 % tutkimuksesta riippuen. Luotettavuustason laskemista alle 90 prosenttiin ei suositella.

Kuinka suuren otoksen tarvitset?

Valitse keskimääräinen kohdejoukko alla olevan kaavion avulla. Valitse sitten virhemarginaali ja arvioi tarvitsemiesi kyselyvastausten määrä.

Nyt kun sinulla on luvut vaiheesta 1 ja vaiheesta 2, selvitä tarvitsemasi otoksen koko alla olevasta kaaviosta…

Huomioi: Luvut on tarkoitettu vain karkeaksi ohjeeksi. Jos joukon koko on yli miljoonan, otos kannattaa ehkä pyöristää lähimpään sataan.

Kuinka moni vastaa kyselyyn?

Kaikki, joille lähetät kyselyn, eivät valitettavasti tule vastaamaan siihen.

Kyselytutkimuksen täyttävien henkilöiden prosenttimäärästä käytetään nimitystä vastausprosentti. Vastausprosentin määrittäminen auttaa sinua määrittämään kyselytutkimusten kokonaismäärän, joka sinun on lähetettävä saavuttaaksesi vaaditun määrän valmiita kyselytutkimuksia.

Vastausprosentti vaihtelee erilaisista tekijöistä riippuen, kuten suhteesi kohdeyleisöön, kyselyn pituus ja monimutkaisuus, kannustimet ja kyselytutkimuksesi aihe. Niissä verkkokyselytutkimuksissa, joihin ei liity aiempaa suhdetta vastaanottajien kanssa, vastausprosenttia 20-30 % pidetään erittäin onnistuneena. Vastausprosentti 10-15 % on konservatiivisempi ja turvallisempi arvio, jos et ole tehnyt samoille henkilöille kyselytutkimusta aiemmin.

Kuinka monelle henkilölle kysely lähetetään?

Tämä on helppo osuus!

Jaa vain vaiheesta 3 saamasi tulos vaiheesta 4 saamallasi luvulla. Tulos on tarvitsemasi luku.

Jos esimerkiksi tarvitset vastaajiksi 100 shampoota käyttävää naista, ja naisista, joille lähetät kyselyn, 10 % vastaa siihen, sinun täytyy lähettää kysely 100/10 % naiselle – eli 1 000:lle!