Neljä suurinta tilastoharhaa ja miten estät ne omassa kyselytutkimuksessasi

Tilastoharha on kaikkien kyselytutkimusten pahin vihollinen, ja kyselytutkimuksen suunnittelussa on tärkeää suojautua sitä vastaan, jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Olemme jo vuosia tarjonneet parhaita käytäntöjä kyselytutkimusten suunnitteluun siten, että erilaiset tilastoharhoja aiheuttavat sanamuotoilut, rakenteet ja tyylit voidaan havaita. Ilman riittävää huolellisuutta saattaa tilastoharhoja silti huomaamatta syntyä.

Useimmat tutkimusten tilastoharhat ovat suoraa seurausta kyselytutkimuksen kirjoitustavasta. Tällainen tilastoharha on salakavala. Sitä aiheuttavat kyselytutkimusten tekijät, jotka tietämättään vaikuttavat tuloksiin halutessaan saada tietynlaisia vastauksia. Niin toimimalla he vaikuttavat tulosten uskottavuuteen ja arvoon.

Voiko tällaisen tilastoharhan välttää?

Kyllä vain! Seuraavassa on neljä tutkimuksen yleisintä tilastoharhaa sekä tapoja suunnitella kyselytutkimus siten, että tilastoharhat voidaan havaita:

1. Väärien kysymysten esittäminen

On mahdotonta saada oikeanlaisia vastauksia, jos kysyy vääriä kysymyksiä. Valitettavasti kyselytutkimuksen tulokset on helppo vaarantaa kysymyksillä, jotka eivät kata kyselytutkimuksen käsittelemää ongelmaa koko sen laajuudelta. Kuvitellaanpa esimerkiksi, että kyselytutkimuksen tarkoitus on saada selville työntekijöiden suosikkipizza. Kysymys ”Pidätkö eniten pepperoni-, liha- vai kasvispizzasta?” ei kata kaikenlaisia pizzoja. Tällöin kysymys mittaa ainoastaan sitä, mikä kolmesta mainitusta pizzatyypistä on suosituin.

Vinkki: Kokeellinen tutkimus on paras tapa varmistaa, että kysymykset ovat tutkimukseen sopivia ja kysyvät sitä, mitä on tarkoituskin. Kysymällä aiheesta ensin pieneltä joukolta avoimilla kysymyksillä on mahdollista saada hyvä näkemys kyselytutkimuksen aiheen laajuudesta ja välttää tilanne, jossa vastaajille tärkeät vaihtoehdot jäävät kyselytutkimuksesta pois. Voit myös ottaa mallia muista samankaltaisista kyselytutkimuksista selvittääksesi, mitkä kategoriat ja aiheet ovat aiemmin olleet vastaajien keskuudessa suosittuja.

2. Vääriltä ihmisiltä kysyminen

Vastaajaryhmän valinta saattaa tuntua helpolta jutulta. Se voi kuitenkin usein johtaa vääristymiin. Kyselytutkimuksen tekemisessä olennaisen tärkeää on kohdistaa se ihmisryhmälle, joka sopii kyselytutkimuksen tavoitteisiin. Jos otat mukaan tai suljet pois vastaajia väärällä tavalla, voit saada harhaanjohtavia tuloksia.

Tällainen vääristymä tapahtuu usein silloin, jos kohderyhmä ei ole riittävän selkeästi määritelty. Saatat esimerkiksi haluta rajoittaa kyselytutkimuksesi matalatuloisiin henkilöihin. Tämäkin joukko on mahdollista määritellä monin eri tavoin: matalatuloiset henkilöt; henkilöt, joilla on vähän rahaa käytössään; henkilöt, joiden nettovarallisuus on alhainen ottaen huomioon heidän omaisuutensa, tulonsa ja velkansa. Mitä tahansa näistä kolmesta on mahdollista käyttää onnistuneesti riittävän laajan otannan saamiseksi. Kyselytutkimuksen tulokset saattavat kuitenkin jokaisen ryhmän kohdalla olla hyvin erilaiset.

Vinkki: Välttääksesi vääriltä ihmisiltä kysymisen varmista ennen projektin aloittamista, että määrittelet vastaajille asetettavat kriteerit tarkasti. Näin varmistat, että kyselytutkimuksesi tulosten laajuus on asianmukainen. Muista myös olla täsmällinen, kun tuloksia esitellessäsi viittaat vastaajaryhmään. Laajat määritelmät, kuten köyhä ja rikas tai suuri ja pieni, voivat johtaa vääriin tulkintoihin.

3. Rajoittavan tietojenkeruutavan käyttäminen

Jotkin kyselytutkimuksen toteutustavat voivat olla hankalia tai jopa mahdottomia tietyille ihmisille. Jos esimerkiksi esität kysymyksesi kadulla tapaamillesi työmatkalaisille, et saa riittävän kattavaa otosta autoilevista tai pyöräilevistä henkilöistä. Jos potentiaalisia vastaajia suljetaan pois muutoin kuin satunnaisella tavalla, voi kyselytutkimukseen syntyä vääristymä, mikäli ulkopuolelle jäävillä on erilaisia näkemyksiä kuin vastaajilla.

Vinkki:Paras tapa ehkäistä tällaisen vääristymän syntyminen on antaa kaikille potentiaalisille vastaajille mahdollisuus osallistua kyselytutkimukseen. Työmatkalaisia koskevassa esimerkkitapauksessamme voisi olla parempi ratkaisu toteuttaa kyselytutkimus verkossa lähettämällä se kaikille kaupungin asukkaille tai pyytämällä paikallisia yrityksiä lähettämään se kaikille työntekijöilleen.

4. Tulosten tulkitseminen väärin

Tämän tyyppisestä tilastoharhasta on kyse, kun raakadata muutetaan väärin tulkituiksi tutkimustuloksiksi. Tavallisesti tämä johtuu epäsopivista tai epätäsmällisistä tilastointitekniikoista, jotka johtavat kyselytutkimuksen tulosten vääriin tulkintoihin. Tilastoharha voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kyselytutkimuksen laatija innostuu liikaa hypoteesin kanssa yhdenmukaisesta tutkimustuloksesta ja jättää huomioimatta sen, että kyselytutkimuksen tulos perustuu vain kouralliseen vastaajia.

Varmista, että otoskoko on riittävä, jotta pystyt tekemään ratkaisevia päätöksiä. Tämä onnistuu otoskoon laskurilla.

Vinkki: Tällainen tilastoharha syntyy usein silloin, kun tieto kerätään ensin ja tiedon analyysistrategia kehitetään vasta myöhemmin. Tämän kaltaisen tilastoharhan välttämiseksi tulisi analyysisuunnitelma tehdä jo ennen kyselytutkimuksen laatimista. Sen jälkeen voit kirjoittaa kysymykset, joiden tiedät soveltuvan valitsemaasi analyysitapaan. Käytä monivalintakysymyksiä, jos haluat mitattavaa tietoa. Ota jo etukäteen selvää kyselytutkimusohjelmistossasi käytettävissä olevista analysointityökaluista. Näin olet jo ennen kyselytutkimuksen laatimista selvillä siitä, millaiset analysointitavat ovat tai eivät ole mahdollisia.

Aluksi voi tuntua vaikealta välttää tutkimuksessa kaikki nämä neljä tilastoharhan tyyppiä. Mutta jos pysyt uskollisena kyselytutkimuksesi tarkoitukselle ja sinulla on selkeä käsitys aiheista, jotka kyselytutkimuksesi kattaa, on sinulla hyvät mahdollisuudet eliminoida kaikki esitetyt neljä tilastoharhan tyyppiä tutkimuksestasi.

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa, että ennen kyselytutkimuksen aloittamista on tehtävä suunnittelutyötä. Mieti rauhassa kaikkia neljää edellä esitettyä kohtaa oman kyselytutkimussuunnitelmasi kannalta. Kun olet varma siitä, että tutkimusmetodisi on järkevä, voit suhtautua luottavaisesti siihen, että lopulliset tulokset eivät johda sinua harhaan.

Katso, miten SurveyMonkey tuo helpotusta tiedonnälkään.