Avoimet kysymykset: lisää taustatietoa datan tueksi

Millaista tietoa haluat kyselytutkimuksellasi?

Tämä on olennainen kysymys.

Haluatko vastausten olevan täsmällisiä, määrällisiä ja ennustettavia? Vai haluatko syvällisiä vastauksia, joissa on enemmän sävyjä mutta vähemmän raameja?

Useimmat haluavat jotakin näiden kahden väliltä.

Monivalintakysymykset ovat mainio tapa saada määrällistä dataa, mutta jos annat vastaajille mahdollisuuden muotoilla itse vastauksensa, voit saada tietoa, jota et ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi.

Tämä voi auttaa myös selittämään ja yksilöimään joitakin suuntauksia sekä näkemään tiedon uudenlaisessa valossa.

Saatat esimerkiksi haluta enemmän tietoa vastaajista. Suljettuja kysymyksiä on helppo käyttää demografisten tietojen, kuten iän, sukupuolen tai etnisen taustan tiedusteluun. Entäpä jos kysyt saman asian toisella tavalla?

”Kerro itsestäsi.”

Tällä tavalla voit saada kiinnostavampia tietoja kuin perustason demografisilla kysymyksillä. Tämä on  avoimien kysymysten hyvä puoli: ne antavat tietoa, jota et muuten voi saada.

Edellä esitetty kysymys ei ehkä voi korvata vakiomuotoisia demografisia kysymyksiä, mutta se voi olla hyvä täydentävä kysymys, jos haluat saada laajempaa tietoa vastaajista.

Mitä ovat avoimet kysymykset?

Avoimet kysymykset pyytävät vastaajia antamaan vastauksensa omin sanoin ja ne on suunniteltu hankkimaan enemmän tietoa kuin monivalintakysymyksillä tai muilla suljetuilla kysymyksillä voidaan saada.

Hyvän avoimen kysymyksen laatiminen on tasapainottelua: sen tulisi kannustaa vastaajaa antamaan käyttökelpoista tietoa mutta myös antaa vastaajalle vapaus vastata haluamallaan tavalla.

Kyselytutkimuksen tekemisen tarkoitus on kerätä tietoa yksittäisten vastaajien mielipiteistä ja kokemuksista. Iso osa tästä tiedosta on mahdollista saada monivalintakysymyksillä tai pudotusvalikkokysymyksillä, joissa vastaaja valitsee useista vaihtoehdoista omaa näkemystään lähimmin vastaavan.

Tällaiset kysymykset ovat erinomaisia, kun haluat kerätä  laadullista tai määrällistä dataa, jota on mahdollista koostaa ja analysoida esimerkiksi silloin, kun halutaan laskea vaikkapa miesten ja naisten prosentuaalinen osuus vastaajista tai määritellä vastaajien ikäjakauma.

Kaikille kysymyksille ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä vastausjoukkoa. Saatat haluta antaa vastaajille mahdollisuuden antaa palautetta, täsmentää edellisiin kysymyksiin antamiaan vastauksia tai muutoin purkaa tuntojaan. Siinä tapauksessa sinun on käytettävä avoimia kysymyksiä.

Esimerkiksi tämä markkinatutkimusmalli alkaa useilla avoimilla kysymyksillä, joissa asiakasta pyydetään luettelemaan asioita, joista he pitävät ja muutoksia, joiden he toivovat toteutuvan:

Katso, kuinka tässä naapuruston tapahtumien kyselytutkimuksessa käytetään avoimia kysymyksiä suljettujen kysymyksien täydentämiseen.

1. Kuinka usein osallistut tapahtumiin tällä seudulla?

2. Jos et osallistu tämän seudun tapahtumiin, miksi et?

Avoimiin kysymyksiin annettuja vastauksia ei ehkä ole mahdollista koota tilastoon tai taulukkoon, mutta lukiessasi vastauksia saat lisää tietoa vastaajista. Jos tietyt vastaukset toistuvat useasti, voit käyttää sanapilveä niiden esittämiseen tuloksissa.

Helpon analysoitavuuden kannalta on yleisesti ottaen parasta kysyä olennaisimmat kysymykset monivalintakysymysten muodossa ja käyttää avoimia kysymyksiä yksityiskohtien ja sävyjen tarkentamiseen.

Monivalintakysymykset ovat yleensä suppeita (esim. ”Minkä ikäinen olet?” tai ”Mikä on etninen taustasi?”), kun taas avoimet kysymykset jättävät enemmän tulkinnan varaa (esim. ”Kerro itsestäsi.”).

Vastaajat usein yllättävät. Vaikka ajattelisit laatineesi hienon kyselytutkimuksen, jolla pystyt keräämään kaiken tarvittavan tiedon, yksikin avoin kysymys voi paljastaa jotain uutta.

Samaan tapaan kuin monivalintakysymyksen vaihtoehto ”Muu”, yksikin avoin kysymys voi auttaa saamaan irti kaiken olennaisen. Vastaajilla voi olla mielessään jotain sellaista, mitä sinulla ei ollut!

Mahdollisuus vastata omin sanoin voi vaikuttaa kannustavasti. Vastaajat ovat kiitollisia saadessaan mahdollisuuden ilmaista itseään vapaasti – valittaa ikävästä kokemuksesta tai kehua hyvää kokemusta.

Jokainen toivoo mielipidettään arvostettavan; se voi olla monelle yksi tärkeä syy vastata kyselytutkimukseen.

Niitä on vaikea analysoida. Jos haluat esittää tulokset taulukko- tai tilastomuodossa, ei sinun kannata käyttää avoimia kysymyksiä.

Jokainen avoimen kysymyksen vastaus on koodattava manuaalisesti erikseen, mikä on aikaa vievä prosessi ja saattaa aiheuttaa tilastoharhan. Kannattaa kuitenkin harkita avoimien kysymysten käyttämistä monivalintakysymysten tai muiden keskeisten kysymysten täydentämiseen.

Ne eivät sovi mobiilikäyttöön. Kaikki kirjoittamista edellyttävät kysymykset ovat hankalia vastattavia älypuhelimella tai tabletilla. Avoimet kysymykset ovat erityisen haastavia, koska ne edellyttävät usein pitkiä vastauksia tai useiden lauseiden mittaisia kappaleita. Tämä on liikaa, jos käytössä on pieni näyttö.

Suuri määrä voi vaikuttaa negatiivisesti vastausprosenttiin. Perusteellisen vastauksen antaminen avoimeen kysymykseen ei ehkä kuulosta aikaa vievältä, mutta todellisuudessa siltä istumalta ei ole helppoa lukea kysymystä, jollaista ei ole osannut odottaa, miettiä näkökantaansa perusteellisesti ja kirjoittaa kysymykseen johdonmukainen vastaus, joka vastaa juuri siihen, mitä kysyttiin.

Liian monet avoimet kysymykset voivat tuntua vastaajista raskailta, jolloin he eivät välttämättä jaksa enää keskittyä vastaamiseen tai saattavat jopa jättää kyselytutkimuksen kesken. Valitse avoimet kysymykset huolella.

Muista aina, että haluamasi tiedon tyyppi määrittelee käyttämäsi kysymystyypit.

Parhaissa kyselytutkimuksissa käytetään erilaisia kysymystyyppejä, joilla kerätään erilaista tietoa. Riippumatta siitä, keräätkö asiakaspalautetta vai teetkö kyselytutkimuksen naapurustossasi, haluat todennäköisesti käyttää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Käytä suljettuja kysymyksiä analyysiin tarvittavien faktojen ja lukujen keräämiseen ja pyydä täydentävät tiedot avoimilla kysymyksillä.