Tutustu erääseen luotettavimmista tavoista mitata mielipiteitä, käsityksiä sekä käyttäytymistä ja katso, kuinka voit käyttää sitä seuraavassa kyselytutkimuksessasi.
Likert-asteikoilla tutkijat voivat kerätä jäsennellysti tietoja erilaisista mielipiteistä ja asenteista. Niiden avulla vastaajat voivat ilmaista olevansa erilaisten väittämien tai kysymysten kanssa samaa mieltä, eri mieltä tai jotakin siltä väliltä.
Asteikko on nimetty Rensis Likertin mukaan, ja sitä käytetään laajalti muun muassa psykologiassa, sosiologiassa ja markkinatutkimuksessa. Sen avulla voidaan mitata laadullista dataa tehokkaasti.
Seuraavaksi tutustumme Likert-kysymysten rakenteeseen ja esimerkkikysymyksiin, siihen, milloin Likert-asteikkoja kannattaa käyttää, sekä siihen, kuinka voit hyödyntää kysymyksiä omissa kyselytutkimuksissasi.
Saat paremman käsityksen Likert-arviointiasteikosta, kun tiedät mitä kyselytutkimusasteikko tarkoittaa.
Kyselytutkimusasteikossa on useita vastausvaihtoehtoja, jotka ovat joko numeerisia tai sanallisia ja kattavat johonkin aiheeseen liittyviä erilaisia mielipiteitä. Asteikkoa käytetään aina suljettujen kysymysten kanssa (eli vastaajille annetaan valmiit vastausvaihtoehdot).
Likert-asteikko on arviointiasteikko, jolla mitataan esimerkiksi kyselytutkimukseen osallistuvien mielipiteitä, asenteita tai vaikuttimia. Sen vastausvaihtoehtoina on kaksi ääripäätä, ja joskus niiden välissä on neutraali tai maltillinen vaihtoehto. Suosituimpia ovat kuitenkin asteikot, joissa on 4–7 vaihtoehtoa.
Mitä Likert-asteikkoa käyttävissä kyselytutkimuksissa sitten kysytään? Sen sijaan, että vastaajilta kysyttäisiin esimerkiksi ”Pidätkö tuotteestamme?”, vastaajia pyydetään arvioimaan mielipiteensä asteikolla, jonka ääripäät ovat ”en pidä lainkaan” ja "pidän siitä paljon”.
Likert-asteikoilla tutkijat voivat tehokkaasti mitata yksilöiden mielipiteitä, psykologisia tekijöitä ja asenteita sekä kerätä niistä tietoa. Henkilö, joka ”pitää tuotteesta, mutta ei ole hulluna siihen”, antaisi esimerkiksi todennäköisesti Likert-asteikolla arvosanan ”pidän siitä jonkin verran”.
Likert-asteikko, joka on nimetty kehittäjänsä, amerikkalaisen yhteiskuntatieteilijän Rensis Likertin mukaan, on suosittu, sillä se on luotettavimpia tapoja mitata mielipiteitä, käsityksiä ja käyttäytymistä.
Likert-asteikot ovat helppokäyttöisiä, ja ne soveltuvat erilaisiin aihealueisiin ja määrällisiin kyselytutkimuksiin.
Verrattuna kysymyksiin, joissa on vain kaksi vastausvaihtoehtoa, Likert-kysymysten avulla saat tarkempaa palautetta siitä, oliko tuotteesi pelkästään ”tarpeeksi hyvä” vai (toivottavasti) ”erinomainen”.
Tällä menetelmällä saat selville hienovaraisia mielipide-eroja, jotka saattavat vaikuttaa suuresti saamasi palautteen tulkintaan. Ne voivat myös osoittaa alueita, joilla sinun on parannettava asiakaskokemusta tai työntekijäkokemusta.
Käyttämällä samaa Likert-asteikkoa pitkittäistutkimuksissa tai toistuvissa kyselytutkimuksissa voidaan myös seurata asiakkaiden asenteissa tapahtuvia kausivaihteluja. Voit esimerkiksi arvioida asiakasuskollisuutta lähettämällä kyselytutkimuksia neljännesvuosittain. Keräämäsi datan avulla voit seurata asiakasuskollisuuden muutoksia neljännesvuosittain ja vuosittain. Siten saat kokonaiskuvan siitä, mikä brändisi tila oli aiemmin ja mikä se on nyt – ja mikä tärkeintä, pystyt ennustamaan sen tulevia muutoksia.
Likert-asteikkoa voidaan käyttää monin tavoin. Tässä muutamia yleisimpiä kysymystyyppejä.
Todennäköisyys: Kuinka todennäköisesti vastaaja tekisi tietyn asian, kuten rekisteröityisi jäseneksi tai ostaisi tuotteen. Näillä kysymyksillä selvität kätevästi, kuinka todennäköisesti joku tekee jotakin sen sijaan, että selvittäisit, kuinka paljon he pitävät tietystä ideasta.
Tyytyväisyys: Kuinka tyytyväisiä asiakkaasi ovat johonkin, mitä yrityksesi tarjoaa tai tekee? Tyytyväisyyttä mittaavilla kysymyksillä saat sen helposti selville.
Tärkeys: Jos haluat tietää, kuinka vahvoja mielipiteitä ihmisillä on tietystä palvelusta, tuotteesta tai kokemuksesta, voit mitata Likert-kysymyksellä, kuinka tärkeä kyseinen asia on asiakkaalle.
Likert-asteikot ovat erittäin joustavia arviointiasteikkoja, ja voit muokata niiden pisteitä helposti kyselytutkimukseesi sopiviksi. Yleisimmin käytetään 4-, 5-, 7- ja 10-portaisia asteikkoja.
4-portaisessa Likert-asteikossa ei yleensä ole neutraaleja keskiarvoja. Tätä käytetään useimmiten varmistamaan, että vastaajilta saadaan joku mielipide. Esimerkki 4-portaisesta Likert-asteikosta:
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tuotteen toimitusnopeuteen?
5-portaisessa Likert-asteikossa on viisi vastausvaihtoehtoa, joilla arvioidaan vastaajien mielipiteitä. Tässä asteikossa on myös keskipiste eli neutraali vaihtoehto. Tyypillinen 5-portainen Likert-asteikko voi näyttää esimerkiksi tältä:
Kuinka helppoa tai vaikeaa mobiilisovellukseemme rekisteröityminen oli?
6-portainen Likert-asteikko muistuttaa 4-portaista, mutta siinä on enemmän vastausvaihtoehtoja. Seuraava esimerkki havainnollistaa, miltä 6-portainen Likert-asteikko voisi näyttää:
Kuinka tärkeää sosiaalisen median käyttäminen on sinulle?
7-portaisessa Likert-asteikossa on useita vastausvaihtoehtoja, jotta saat kerättyä vastaajilta monivivahteista dataa. Esimerkki 7-portaisesta Likert-asteikosta:
Missä määrin olet samaa tai eri mieltä siitä, että yritys auttaa työntekijöitään etenemään urallaan?
10-portaisessa Likert-asteikossa on 10 vastausvaihtoehtoa, jotta saat tarkkaa dataa. Esimerkki 10-portaisesta asteikosta:
Kuinka tärkeää on, että voit puhua esihenkilöllesi urakehityksestäsi?
Net Promoter® Score (NPS) on tunnettu Likert-asteikkoa käyttävä kysymys, jolla mitataan asiakastyytyväisyyttä ja brändiuskollisuutta. Siinä käytetään 11-portaista Likert-asteikkoa, jonka arvot ovat 0–10. NPS-kyselytutkimuksen kysymys eroaa muista asteikoista siten, että siinä käytetään numeroasteikkoa sanallisten kuvaajien sijaan.
Likert-asteikolla mitataan usein aikaväliä määrällisissä tutkimuksissa. Sillä kerätään vastaajilta tietoja siitä, kuinka usein he tekevät tiettyjä asioita, kuten ostavat tuotteita tai osallistuvat tiimitilaisuuksiin. Aikaväliä mittaava Likert-asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
Kuinka usein yleensä käyt ostoksilla liikkeessämme?
Kyllä, Likert-asteikko on järjestysasteikko. Valittavissa olevien vastausvaihtoehtojen välit eivät ole tasaiset, joten sitä ei voida pitää määrällisten välien sarjana.
Likert-asteikoilla voidaan kerätä asenteita ja mielipiteitä tarkemmin kuin kahden vastauksen kysymyksillä. Asiakkaat, jotka ”pitävät tuotteesta, mutta eivät ole hulluna siihen”, saattavat vastata ”kyllä” tai ”ei”, kun heiltä kysytään, pitävätkö he tuotteesta. Silloin on lähes mahdotonta tietää, missä määrin he pitävät tuotteesta.
Likert-asteikon käyttäminen taas parantaa kyselytutkimusdatan laatua, kun vastaukset ovat tarkempia ja monivivahteisempia.
On tärkeää, että kyselytutkimuksen jokainen kysymyssarja keskittyy yhteen aiheeseen, sillä se parantaa tulosten tarkkuutta. Syy siihen on, että kun tiedoista koostetaan raporttia, kerrallaan analysoitavaksi halutaan muutaman kysymyksen yhteispistemäärä.
Voit esimerkiksi aloittaa kysymällä seuraavan kysymyksen:
Sen jälkeen voit kysyä vaikkapa:
Seuraava kysymys kannattaa kuitenkin jättää kyselytutkimuksen toiseen osioon:
Kun ryhmittelet samasta aiheesta (tässä esimerkissä ”ruoan laatu”) esittämäsi kysymykset ja lasket yhteen niihin annettujen vastausten pisteet, voit luotettavasti mitata asenteita tiettyä tuotetta, palvelua tai tapahtumaa kohtaan.
Likert-asteikot ovat helppotajuisempia kuin avoimet kysymykset, luokitukset tai monivalintakysymykset, ja niihin vastaaminen on vaivattomampaa. Siksi ne aiheuttavat vastaajille vähemmän vastausväsymystä ja turhautumista kyselytutkimusta täytettäessä. Myönteisen kokemuksen ansiosta saat vastaajat osallistumaan mielellään myös tuleviin kyselytutkimuksiisi.
Likert-asteikot auttavat havainnoimaan, mitä mieltä asiakkaasi, työntekijäsi tai kohdemarkkinasi ovat tuotteestasi, yrityksestäsi tai palvelustasi. Ne eivät kuitenkaan kerro, miksi näin on. Saatat esimerkiksi saada Likert-asteikoilla selville, että asiakkaasi eivät ole tyytyväisiä mobiilisovellukseesi, mutta et saa tietää, mitä muutoksia mobiilisovellukseen pitäisi tehdä asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.
Suunnittelemalla kyselytutkimuksen huolellisesti voit selvittää myös perustelut. Kun olet esimerkiksi pyytänyt osallistujia arvioimaan tyytyväisyytensä Likert-asteikoilla, kysy seuraavaksi monivalintakysymyksellä tai avoimella kysymyksellä, miksi he antoivat tietyt pisteet. Kysymällä Likert-asteikkojen yhteydessä jatkokysymyksiä saat kokonaiskuvan asiakkaiden näkemyksistä.
Vastaajat voivat tulkita Likert-asteikon pistemääriä eri tavoin. Ihmiset ovat myös eri mieltä mielipiteidensä ja asenteidensa äärirajoista. Yhden ihmisen vastatessa ”täysin samaa mieltä", toinen saattaa samassa tilanteessa vastata ”jokseenkin samaa mieltä”.
Tutkijat voivat yrittää vähentää subjektiivisuuden vaikutusta valitsemalla Likert-asteikon, jossa on oikeansuuruinen asteikko. Mitä enemmän asteikossa on portaita, sitä tarkempaa dataa ja tarkempia havaintoja sen avulla saadaan. Liian tarkka asteikko kuitenkin myös lisää vastausvaihtoehtojen välistä epämääräisyyttä.
Tiettyjä aiheita koskevissa kyselytutkimuksissa vastaajat saattavat tarkoituksella valita Likert-asteikolta neutraalin vastauksen, ettei heidän mielipiteitään pidetä liian jyrkkinä. Otetaan esimerkki, jossa asiakas arvostelee tuotteesi, palvelusi tai yrityksesi eri puolia Likert-asteikolla 1–10. Kyseisessä tapauksessa suurin osa vastauksista osuu keskelle (4–7), ja vain muutama saa paremman (8–10) tai heikomman (1–3) arvosanan.
Vastaajat saattavat vastata rohkeammin, jos heille on kerrottu, että kyselytutkimus on anonyymi. On myös tärkeää tietää, milloin vastaajille kannattaa tarjota neutraali vaihtoehto. Siihen vaikuttaa kysytty kysymys.
Seuraavassa kysymyksessä esimerkiksi huomioidaan, että kokemus on saattanut aidosti olla vastaajien mielestä neutraali:
Oliko kokemuksella mielestäsi myönteinen vai kielteinen vaikutus?
Net Promoter Score on arvostettu uskollisuuden mittari, jolla yritykset keräävät asiakaspalautetta. NPS-kyselytutkimuksen tekeminen on helppoa. Siinä vastaajia pyydetään arvioimaan seuraava kysymys Likert-asteikolla 0–10: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä yritystä ystävälle tai kollegalle asteikolla 0–10?”
Asiakkaiden antamat vastaukset luokitellaan seuraavasti:
Asiakastyytyväisyyspisteillä mitataan asiakkaiden tyytyväisyyttä tuotteisiisi, palveluihisi tai yritykseesi. Yleensä asiakastyytyväisyyskyselyissä asiakkaita pyydetään ilmoittamaan tyytyväisyytensä Likert-asteikolla. Tässä on esimerkki Likert-asteikosta, jolla mitataan asiakastyytyväisyyttä:
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet maksutapahtuman nopeuteen verkkosivustolla?
Työntekijöiden Net Promoter Score ‑kyselytutkimus on samantyyppinen kuin NPS. Sillä mitataan työntekijöiden mielipiteitä ja uskollisuutta työnantajaansa kohtaan. Työntekijöiltä kysytään yksi kysymys: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit tässä yrityksessä työskentelemistä ystävälle tai kollegalle asteikolla 0–10?”
Työntekijöiden vastaukset voidaan myös luokitella seuraavasti:
Lisäluettavaa: Mikä on työntekijöiden Net Promoter® Score?
Työntekijöiden sitoutumiskyselyllä mitataan, kuinka sitoutuneita työntekijät ovat yrityksen tavoitteisiin ja tuloksiin. Kyselytutkimuksen tulokset voivat kertoa yrityksen tilasta. Voit seurata Likert-asteikkoa käyttävillä kyselytutkimuksilla, mitä mieltä työntekijät ovat yrityksessäsi työskentelemisestä. Voit kysyä eri asioista, kuten työntekijöiden koulutusmahdollisuuksista, urakehityksestä tai uusista käytännöistä.
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet yrityksesi tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin?
Järjestettyäsi tapahtuman voit kerätä osallistujilta palautetta Likert-asteikolla ja arvioida sen perusteella tapahtuman onnistumista. Riippumatta siitä, järjestettiinkö tapahtuma fyysisesti vai verkossa, voit selvittää tapahtumapalautekyselyllä, minkälainen osallistujien kokemus oli kokonaisuudessaan ja mitä mieltä he ovat tapahtuman eri osa-alueista. Voit kysyä esimerkiksi seuraavia asioita:
Kuinka hyödyllinen tapahtuma oli yhteyksien luomisessa samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten välillä?
Lisäluettavaa: Kattava opas tapahtumia koskevien kyselyjen tekemiseen
Kyselytutkimus kannattaa tehdä esimerkiksi sen takia, että saat tietää, kuinka helppokäyttöisenä ja miellyttävänä potentiaaliset ja nykyiset asiakkaat pitävät verkkosivustoasi. On tärkeää varmistaa, että asiakkaat saavat erinomaisen käyttäjäkokemuksen ja parhaan mahdollisen kuvan yrityksestäsi ja tuotteistasi. Likert-asteikkoa käyttävän kyselytutkimuksen kysymys, jolla kerätään palautetta verkkosivustosta, voi näyttää esimerkiksi tältä:
Kuinka todennäköisesti palaat verkkosivustollemme etsimään tietoa?
On hyödyllistä tuntea asiakkaat ja heidän tapansa. Se on tärkeää markkinointi‑ ja tuotetiimeille, jotta ne voivat muokata mainokset ja uudet tuotteet juuri asiakkaidensa toiveiden mukaisiksi. Kysymällä asiakkailta Likert-kyselytutkimuskysymyksiä voit saada hyvän käsityksen heidän mielipiteistään ja mieltymyksistään. Asiakkaiden mielipiteitä keräävän kyselytutkimuksen kysymys voisi näyttää vaikka tältä:
Kuinka tärkeää tai merkityksetöntä sinulle on houkutteleva pakkaus?
SurveyMonkey-älyapuri auttaa luomaan kyselytutkimukset nopeasti ja vaivattomasti – valitse vain vastaustyyppi, niin apuri lisää kysymykseesi ennalta määritetyt vastausvaihtoehdot automaattisesti.
Kuten edellä mainittiin, Likert-asteikot ovat joustavia. Kyselytutkimuksen ei tarvitse noudattaa tiettyä kaavaa. Voit sen sijaan päättää itse, montako porrasta kyselytutkimuksesi asteikossa on.
Päätökseen vaikuttavat monet tekijät. Kun Likert-asteikossa on vähemmän pisteitä, vastaajien on helpompi lukea ja ymmärtää asteikko. Tämä heikentää kuitenkin vastausten tarkkuutta.
Jos Likert-asteikossa on enemmän pisteitä, saat tarkempaa dataa, mutta kysymyksiin vastaaminen kestää kauemmin. Se voi uuvuttaa vastaajat nopeasti. Pisteiden määrän lisääntyessä niitä myös tulkitaan subjektiivisemmin.
Lisäksi on päätettävä, käytetäänkö asteikossa paritonta vai parillista määrää vastausvaihtoehtoja. Jos haluat varmistaa, että vastaajat ilmaisevat jonkin mielipiteen, kannattaa harkita keskimmäisen, neutraalin vaihtoehdon poistamista Likert-asteikosta niin, että vastausvaihtoehtoja on parillinen määrä.
Mieti siis tutkimuksen tavoitteita ja arvioi näitä tekijöitä sen mukaan.
Jotta Likert-kysymykset olisivat mahdollisimman tehokkaita, niiden sanamuotojen on oltava tarkkoja.
Jos kysyt esimerkiksi asiakkaan tyytyväisyyttä ravintolan palveluun, on tärkeää määrittää, minkälaista palvelua tarkoitat – pysäköintipalvelua, tarjoilijoita vai muita asiakaspalvelijoita. Lisäksi on kerrottava selkeästi, mitä palvelun osa-aluetta haluat asiakkaan arvioivan – esimerkiksi nopeutta, kohteliaisuutta tai ruoan ja juomien laatua.
Kun olet tarkka Likert-asteikkoja käyttäessäsi, saat laadukasta tietoa.
Kun luot Likert-asteikkoja, varmista, että vastaajat ymmärtävät selkeästi, mitä tarkoitat. Käytä vastausvaihtoehdoissa kuvailevia sanoja, jotta vastausten arvojärjestys käy selväksi.
Tämä auttaa vastaajia valitsemaan tehokkaasti haluamansa vaihtoehdot.
Kaksinapaisissa asteikoissa asenteet voivat asettua neutraalin keskipisteen jommallekummalle puolelle. Yksinapaisessa asteikossa ei ole neutraalia keskikohtaa, vaan vastauksilla on tietty arvo. Asenteet voivat siis saada jonkin arvon nollan ja enimmäisarvon väliltä.
Sanotaan esimerkiksi, että sinun pitää arvioida, kuinka hyödyllinen tämä artikkeli on. Se saattaa olla hyödyllisin ikinä lukemasi artikkeli tai täysin hyödytön. Lisäksi voimme olettaa, että näiden arvojen välillä jotakin muuta, kuten ”melko hyödyllinen”. Tämä on esimerkki yksinapaisesta rakenteesta.
Väittämissä piilee riski: useimmat ihmiset ovat ennemmin samaa kuin eri mieltä. Se johtuu siitä, että vastaajat valitsevat useammin myönteisen vastauksen (tätä kutsutaan myönteiseksi vastausvinoumaksi). Sen vuoksi kysymysten esittäminen on tehokkaampaa kuin väittämien.
Kun olet luonut Likert-asteikkoa käyttävän kyselytutkimuksen, olet melkein valmis. Sen jälkeen on vielä analysoitava kyselytutkimusvastauksista saatava data, jotta voit arvioida toimintaasi tutkimallasi alueella.
Koska Likert-asteikot ovat järjestysasteikoita, niiden analyysien yhteenveto kannattaa esittää mediaanina tai moodina. Keskiarvon käyttäminen ei ole aina hyödyllistä.
Likert-asteikon dataa analysoitaessa kannattaa tutkia vastausten jakautumista asteikolla tai eri luokkien välillä. Voit tehdä kunkin vastausluokan prosenttiosuuksista yhteenvedon ja kuvata tulokset pylväskaavioina.
Projektin tavoitteista riippuen voit myös yhdistää Likert-asteikon pisteitä yksinkertaisemmiksi luokiksi. Oletetaan esimerkiksi, että olet kerännyt palautetta asiakastyytyväisyydestä 5-portaisella Likert-asteikolla, jossa vastaukset ovat väliltä ”en lainkaan tyytyväinen” ja ”erittäin tyytyväinen”. Saatat esimerkiksi haluta tietää, moniko vastaajista vastasi joko ”jokseenkin tyytyväinen” tai ”erittäin tyytyväinen”. Tämä luku kertoo tiimillesi, monellako vastaajista tai monellako prosentilla vastaajista on myönteinen asenne. NPS-datan käsitteleminen on myös esimerkki asteikon pisteiden luokittelemisesta.
Muista Likert-kyselytutkimuksen dataa analysoidessasi, että vaikka se onkin erittäin tarkka tapa kerätä dataa, siihen voi silti vaikuttaa sosiaalisen hyväksyttävyyden vinouma. Se tarkoittaa, että ihmiset vastaavat tavalla, jonka he kuvittelevat olevan sosiaalisesti hyväksyttävä sen sijaan, että he vastaisivat rehellisesti. Tätä tapahtuu erityisesti vaikeiden kysymysten kohdalla. Sen sijaan, että vastaajat kertoisivat mielipiteensä, he saattavat valita neutraalin vaihtoehdon tai vastata, etteivät osaa sanoa.
Nyt alat jo hallita Likert-asteikkojen käyttämisen. Tässä kuusi vinkkiä, joilla saat niistä vieläkin enemmän irti.
Lisäämällä seuraavaan kyselytutkimukseesi muokatun Likert-arviointiasteikon saat parhaat mahdolliset havainnot. Lue lisää about SurveyMonkey-tilauksista tai luo maksuton tili.
Net Promoter, Net Promoter Score ja NPS ovat Satmetrix Systems, Inc:n, Bain & Company, Inc:n ja Fred Reichheldin tavaramerkkejä.
Työkalumme on suunniteltu hyödyntämään palautetta työtehtävässäsi tai toimialallasi.
Kysymällä irtisanoutumishaastattelussa juuri oikeat kysymykset voit vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Aloita jo tänään työntekijälomaketyökalun ja -mallien avulla.
Hanki tarvitsemasi luvat muokattavan suostumuslomakkeen avulla. Rekisteröidy ilmaiseksi jo tänään ja laadi lomakkeita suostumuslomakemalliemme avulla.
Luo ja muokkaa pyyntölomakkeita helposti ja kerää pyyntöjä työntekijöiltä ja asiakkailta. Asiantuntijoiden tekemillä malleilla pääset alkuun hetkessä.
SurveyMonkeyn kyselytutkimusmallien avulla saat haluamaasi palautetta.