Kyselytutkimusten kysymystyypit: esimerkkejä ja vinkkejä

Olipa kyseessä akateeminen tutkimus tai asiakas­tyytyväisyyden tai työntekijöiden sitoutumisen parantaminen, hyvin suunniteltu kysely­tutkimus on avain käyttö­kelpoisten havaintojen keräämiseen.

Tarkan ja oleellisen datan keräämisessä on tärkeää kysyä oikean­tyyppisiä kysymyksiä. Kysymystyyppi voi vaikuttaa datan yksityis­kohtaisuuteen ja tarkkuuteen sekä vastaajien sitoutumiseen.

Tässä artikkelissa tutustumme yleisiin kyselytutkimuksissa käytettäviin kysymys­tyyppeihin monivalinta­kysymyksistä Likert-asteikkoon. Lisäksi artikkelissa on esimerkkejä ja asiantuntijoiden vinkkejä siihen, kuinka saat parhaat tulokset kullakin kysymystyypillä. Kun ymmärrät näiden kysymystyyppien vivahteet, voit suunnitella kyselytutkimuksia, jotka tuottavat tarvitsemasi datan ja tarjoavat myös vastaajille hyvän kokemuksen.

Tehokkaan kyselytutkimuksen luominen edellyttää, että valitset oikean­tyyppiset kysymykset tarvitsemasi datan keräämistä varten. Alla on lueteltu joitakin yleisimmin käytettyjä kysely­tutkimusten kysymys­tyyppejä ja niiden käyttötilanteita.

Jatka lukemista, jos haluat tutustua tarkemmin kysely­tutkimusten yleisimpiin kysymys­tyyppeihin ja siihen, kuinka voit tehdä niiden avulla arvokkaita havaintoja.

Monivalintakysymykset ovat kysely­tutkimusten suosituin kysymystyyppi. Niissä vastaaja voi valita yhden tai useamman vaihtoehdon määrittämästäsi vastausluettelosta. Monivalinta­kysymykset ovat intuitiivisia, tuottavat helposti analysoitavaa tietoa ja tarjoavat poissulkevia valintoja. Koska vastaus­vaihtoehdot ovat ennalta määrättyjä, kysely­tutkimukseen osallistuminen on vastaajille vaivattomampaa.

Suurin etu on, että jäsennellyt kyselytutkimus­vastaukset antavat kätevästi analysoitavaa dataa.

Monivalintakysymyksiä voi esittää useilla eri tavoilla. Yksinkertaisin versio on yhden vastauksen monivalintakysymys. Yhden vastauksen kysymyksissä käytetään valintapainike­mallia (ympyränmuotoiset painikkeet, jotka edustavat luettelon vaihtoehtoja). Näin vastaaja voi valita vain yhden vaihtoehdon. Ne toimivat hyvin kahden vastaus­vaihtoehdon kysymyksissä, arvioinneissa tai luokitteluasteikoissa.

Usean vastauksen monivalintakysymyksissä on tavallisesti neliönmuotoiset valintaruudut. Näin vastaajat voivat valita kaikki itseään koskevat vaihtoehdot

esimerkiksi kysymykseen ”Millä seuraavista tavoista käytät tuotettamme?”

Monivalintakysymysten yleinen ongelma on, että niissä vastaukset on pakko rajoittaa ennalta määrättyihin vaihtoehtoihin. Tämä saattaa vääristää tuloksiasi. Entä jos mikään annetuista vaihtoehdoista ei sovi vastaajillesi? He saattavat vain valita satunnaisen vastauksen, mikä voi vaikuttaa tulostesi tarkkuuteen.

Voit ratkaista tämän ongelman lisäämällä muu-vastausvaihtoehdon tai kommenttiruudun kaikkien vastaus­vaihtoehtojen jälkeen. Näin vastaajat tietävät, että heillä on mahdollisuus vastata kysymykseen omin sanoin antamiesi vaihtoehtojen sijasta.

Arviointiasteikkokysymyksissä (joita joskus kutsutaan järjestyskysymyksiksi) esitetään asteikko (0–1, 1–5, 0–100 jne.) ja pyydetään vastaajaa valitsemaan asteikolta numeerinen arvo, joka parhaiten kuvastaa hänen vastaustaan.

Net Promoter Score® ‑kysymykset ovat hyvä esimerkki arviointiasteikko­kysymyksistä. Niitä käytetään selvittämään, miten todennäköisesti asiakkaat suosittelevat tuotetta tai palvelua.

Luokittelukysymyksissä ja numeerisissa arviointi­asteikoissa on tärkeää selittää vastaajalle asiayhteys. Jos esimerkiksi kysyt ”kuinka paljon pidät jäätelöstä?” selostamatta asteikkosi numeroiden merkitystä, numeroihin perustuvassa arviointi­asteikossa ei ole paljoakaan järkeä.

Olet varmaankin nähnyt tällaisia kysymyksiä aiemmin. Likert-asteikon kysymyksissä vastaajia pyydetään olemaan samaa tai eri mieltä, ja näin pyritään tuomaan esiin vastaajien mielipiteet ja tuntemukset.

Likert-asteikon sisältävissä kysymyksissä mahdolliset vastaukset ovat esimerkiksi ”ei lainkaan todennäköistä”, ”erittäin todennäköistä” ja joitakin vaihtoehtoja niiden väliltä. Näin ne auttavat saamaan hyvän käsityksen palautteesta. Esimerkiksi työntekijöille suunnatuissa kysymyksissä käytetään usein Likert-asteikkoa, jolla mitataan mielipiteitä tai asenteita erilaisista aiheista.

Aiheeseen liittyvää: Likert-asteikon kysymykset – esimerkkejä ja virheitä, joita kannattaa välttää

Jos haluat asettaa peräkkäin muutaman kysymyksen, joissa on samat vastaus­vaihtoehdot, sinun kannattaa tehdä niistä matriisikysymys. Likert- tai arviointiasteikon sisältävä kysymysjoukko sopii hyvin tähän tarkoitukseen. 

Matriisikysymyksillä sisältö voidaan tiivistää yksinkertaisemmaksi, mutta niitä on käytettävä varoen. Esimerkiksi alla näkyvän kaltainen suuri matriisi voi aiheuttaa päänvaivaa, minkä lisäksi siihen vastaaminen mobiililaitteilla voi olla hankalaa.

Jos matriisista tulee liian pitkä tai monimutkainen, se kannattaa jakaa pienempiin ja helposti hallittaviin osioihin tai muunlaisiksi kysymys­tyypeiksi, kuten pudotusvalikoiksi tai monivalintakysymyksiksi.

Pudotusvalikko on kätevä tapa tarjota paljon vaihtoehtoja monivalintakysymykseen ilman, että vastaaminen tuntuu ylivoimaiselta. Pudotusvalikossa vastaaja voi etsiä sopivan vastauksen vieritettävästä vastausluettelosta.

Vastaaja voi saada käyttökelpoista kontekstia kysymyksestä, jos kaikki vastausvaihtoehdot ovat heti näkyvissä. Tämä kannattaa muistaa, jos harkitset käyttäväsi kyselytutkimuksessasi useampaa kuin yhtä pudotusvalikkokysymystä.

Avoimiin kysymyksiin ei voi vastata valitsemalla valmiista vaihtoehdoista, vaan vastaajien on kirjoitettava vastauksensa kommenttiruutuun. Kyselyn jälkeen vastauksia tarkastellaan yksitellen tai tekstianalyysi­työkalujen avulla.

Tietojen analysoinnin kannalta avoimet kysymykset eivät ole paras vaihtoehto. Kirjoitettuja vastauksia ei ole helppoa mitata, ja sen vuoksi tekstiruudut sopivat paremmin laadullisen datan keräämiseen. Kun vastaajalla on mahdollisuus antaa palautetta omin sanoin, saatat löytää tilaisuuksia, jotka muuten olisivat jääneet huomaamatta. Jos kuitenkin tarvitset analysoitavaa tietoa, haluat luultavasti pitäytyä määrällisessä markkinointi­tutkimuksessa ja käyttää suljettuja kysymyksiä.

Käytä sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, niin saat käyttö­kelpoisempaa määrällistä dataa. Esimerkiksi Net Promoter Score ‑kysymyksen jälkeen voit kysyä vastaajilta, miksi he antoivat kyseisen arvosanan:

Käytä demografisia kysymyksiä, jos haluat tietoa vastaajan taustasta (esimerkiksi tulotasosta, iästä tai sijainnista). Oikein käytettyinä tämän­tyyppisten kysymysten lisääminen kyselyyn voi auttaa tekemään parempia havaintoja kohdeyleisöstäsi. 

Demografisilla kysymyksillä voit tehokkaasti segmentoida vastaajasi sen perusteella, keitä he ovat ja mitä he tekevät, ja hyödyntää tietojasi entistä syvällisemmin.

Yleensä demografisissa kysymyksissä tiedustellaan esimerkiksi ikää, sukupuolta, mahdollista parisuhdetta ja ammattia. 

Luokituskysymyksissä vastaajia pyydetään järjestämään vastaus­vaihtoehdot omien mieltymystensä perusteella. Vastaajien tuntemusten selvittämisen lisäksi saat myös tietää, miten vastaukset vertautuvat keskenään.

Muistathan, että luokituskysymyksiin vastaaminen voi viedä aikaa. Jätä ne siis vähemmälle, jos saat tarvitsemasi tiedot toisenlaisista kysymyksistä. Niitä kannattaa käyttää vain ollessasi varma, että vastausvaihtoehdot ovat tuttuja vastaajille. Muutoin kysymyksiin on lähes mahdotonta vastata täsmällisesti ja rehellisesti.

Esimerkiksi alla olevassa kysymyksessä vastaajien on tunnettava kukin televisiosarja ennen kuin he voivat verrata niitä. 

Kuvanvalinta­kysymyksissä voit käyttää kuvia vastaus­vaihtoehtoina. Tämä on hyvä tapa pyytää vastaajia arvioimaan esimerkiksi mainoksen tai logon visuaalisia elementtejä. 

Haluatko saada reaaliaikaista ja spontaania palautetta jostakin kuvasta? Käytä napsautuskartta­kysymyksiä! Lisää kyselytutkimukseen kuva ja pyydä vastaajia napsauttamaan jotakin kuvan kohtaa. Voit esimerkiksi kysyä, mikä hyllyllä oleva tuote houkuttelee eniten tai mikä verkkosivustosi osa on helppokäyttöisin.

Tarvitsetko vastaajien ansioluettelon, kasvokuvan tai henkilökortin? Voit pyytää tarvitsemasi asiakirjat pdf‑, png‑ tai doc-tiedostoina ja ladata ne kätevästi saatuasi vastaukset.

Liukuvan asteikon kysymyksiä käytettäessä vastaajat voivat arvioida asioita numeerisella asteikolla. Kysymykset ovat vuorovaikutteisia, joten niihin vastaaminen voi olla hauskaa, ja niiden avulla saat määrällistä tietoa vastaajien asenteista sekä yksilöllisessä että koostetussa muodossa.

Vertailtavia kysymyksiä ei välttämättä tarvitse esittää tietyssä muodossa, mutta niiden avulla voit verrata tuloksiasi muiden saman kysymyksen esittävien kyselytutkimusten tuloksiin.

Vertailtavat kysymykset voivat olla hyvinkin erilaisia, ja niiden avulla voidaan tutkia erilaisia vastaaja­joukkoja (esimerkiksi työntekijöitä tai asiakkaita). Voit etsiä tällaisia kysymyksiä kysymyspankistamme tai käyttää jotakin kyselytutkimusmalliamme. Kysymyksen yläpuolella näkyvä pieni pylväskaavio merkitsee, että kysymys on vertailtavissa.

Kysymykset, joissa on kaksi vastakkaista vastaus­vaihtoehtoa, ovat erittäin yksinkertaisia. Yleensä vaihtoehdot ovat ”kyllä” tai ”ei” tai kaksi muuta vastakkaista asiaa. Näille kysymyksillä on ominaista niiden kaksijakoisuus, jonka ansiosta vastaajat voivat valita kahden selkeän vaihtoehdon välillä. Esimerkki: 

Laadulliset kysymykset pyrkivät keräämään vastaajilta kuvailevaa tai kertovaa tietoa. Niillä kerätään tarinoita, mielipiteitä tai selityksiä suoraan tiedon lähteestä. Yleisin laadullisten kysymysten tyyppi on avoin kysymys. Tällaisilla kysymyksillä kerätty laadullinen data on yleensä tekstimuotoista eikä numeerista.

Voit esimerkiksi kysyä asiakkailta ”mitä mieltä olet uudesta tuotteestamme” tai ”voitko kuvailla kokemustasi asiakaspalvelu­tiimimme kanssa asioimisesta?”

Laadulliset kysymykset ovat hyödyllisiä, kun tutkitaan asioita, joita ei voida helposti tiivistää pelkkien numeroiden avulla, tai kun kartoitetaan ihmisten tunteita, asenteita ja käsityksiä. Laadullista dataa ei kuitenkaan ole helppo mitata, ja se on usein konteksti­sidonnaista. Sen vuoksi se ei välttämättä edusta laajempia populaatioita tai trendejä.

Määrälliset kysymykset keskittyvät lukuihin ja mittauksiin. Niissä annetaan valmiit vastaus­vaihtoehdot esimerkiksi arviointi­asteikkona tai monivalinta­kysymyksenä. Numeroarvoista koostuvaa määrällistä dataa voidaan analysoida tilastollisesti.

Esimerkkejä määrällisistä kysymyksistä:

Kun haluat arvioida tiettyjä asenteita tai käsityksiä standardoidulla ja mitattavissa olevalla tavalla, voit kerätä määrällisillä kysymyksillä numeerista tietoa, jota voidaan analysoida tilastollisesti. Kysymyksillä voidaan mitata käyttäytymisen, kokemusten tai tapahtumien taajuutta, intensiteettiä tai suuruusluokkaa.

Määrällisissä kysymyksissä annetaan kuitenkin yleensä ennalta määritetyt vastaus­vaihtoehdot tai asteikot, minkä vuoksi vastaajat eivät välttämättä voi ilmaista moni­vivahteisia tai monimutkaisia mielipiteitä. Sen vuoksi käsitys vastaajien mielipiteistä saattaa jäädä vajavaisemmaksi kuin laadullisia kysymyksiä käytettäessä.

Nyt kun olet tutustunut erilaisiin kysymystyyppeihin, voit aloittaa kyselytutkimusten luomisen. Nämä neuvot kannattaa pitää mielessä:

Toimivaa kyselytutkimusta ei tarvitse tehdä vaikean kautta. Hyödynnä satoja omien asiantuntijoidemme taidokkaasti suunnittelemia ilmaisia kyselytutkimusmalleja. Jos haluat luoda kyselytutkimuksen alusta asti itse, etsi kysymyspankistamme valmiita kysymyksiä, joiden avulla voit saada tarvitsemasi vastaukset. Siten varmistat, että kysely­tutkimuksesi menetelmät ovat päteviä ja tuottavat puolueettomia tuloksia.

Toimivatko kyselytutkimuksesi mobiililaitteissa? Kolme kymmenestä vastaajasta Yhdysvalloissa vastaa SurveyMonkey-kyselytutkimukseen älypuhelimella tai tabletilla.

Tässä on lyhyt tarkistuslista, jolla varmistat, että kyselytutkimuksesi on optimoitu mobiilikäyttöön:

Vältä kapulakieltä ja monimutkaisia ilmauksia, jotka saattavat hämmentää vastaajia. Varmista, että kaikki kysymykset ovat selkeitä ja yksiselitteisiä ja liittyvät vain yhteen aiheeseen.

Muotoile kysymykset niin, etteivät ne johdattele vastaajia vastaamaan tietyllä tavalla. Vältä kysymyksiä, kuten ”Kuinka hyvää asiakaspalvelumme oli?”, ja kysy sen sijaan esimerkiksi ”Kuinka arvioisit kokemuksesi asiakaspalvelumme kanssa?”

Lisää numeroin arvioitavien kysymysten sekaan avoimia kysymyksiä. Siten vastaajat voivat asettaa vastauksensa kontekstiin tai antaa lisätietoja. Näin voit tehdä arvokkaita havaintoja, ja saat monipuolisempaa dataa.

Me kaikki hyödymme, kun joku tarkistaa työmme – kyselytutkimukset mukaan lukien.

Ennen vastaajille lähettämistä kyselytutkimus kannattaa jakaa kollegoille, ystäville, perheenjäsenille ja kaikille muillekin, joille onnistumisesi on sydämen asia. Koskaan ei voi tietää, millaisia virheitä ja parannusmahdollisuuksia muut huomaavat.

On tärkeää tietää, mitä kysymys­tyyppiä käyttää milloinkin. Kun olet perehtynyt kysymystyyppeihin, sinun on helppo keskittyä siihen, mitä tarvitset vastaajilta, ja saat parempaa dataa.

Ennen kuin julkaiset kyselytutkimuksen, testaa kysymyksiä pienellä vastaajajoukolla, jotta havaitset kaikki sanamuotoihin, ymmärrettävyyteen ja vastausvaihtoehtoihin liittyvät ongelmat. Hio ja parantele kysymyksiäsi palautteen perusteella.

Aiheeseen liittyvää: Suosittuja esimerkki­kysymyksiä ja ‑malleja

Oletko valmis nostamaan kyselytutkimuksesi uudelle tasolle? Tutustu malligalleriaamme, jossa säilytämme huolellisesti koottua valikoimaa asian­tuntijoiden suunnittelemia kyselytutkimuksia ja kysely­tutkimusten kysymyksiä, joiden avulla voit kerätä arvokkaita havaintoja ja tehdä parempia päätöksiä.

Olitpa tutkimassa asiakas­tyytyväisyyttä tai työn­tekijöiden sitoutumista tai tekemässä markkinatutkimusta, meiltä löydät tarvitsemasi kyselytutkimusmallit.

NPS, Net Promoter & Net Promoter Score ovat Satmetrix Systems, Inc:n, Bain & Companyn ja Fred Reichheldin rekisteröimiä tavaramerkkejä.