Mikä on Likert-asteikko?

Tutustu erääseen luotettavimmista tavoista mitata mielipiteitä, käsityksiä sekä käyttäytymistä ja katso, kuinka voit käyttää sitä seuraavassa kyselytutkimuksessasi.

Likert-asteikko

Lue, milloin ja kuinka Likert-asteikkoa kannattaa käyttää kyselytutkimuksen kysymyksissä

Oletko koskaan vastannut kysymykseen, jossa tiedusteltiin, kuinka samaa tai eri mieltä olet tietyn väittämän kanssa?

Tällaisia kysymyksiä kutsutaan Likert-asteikoksi. Likert-asteikkoja käytetään yleisesti asenteiden ja mielipiteiden mittaamiseen, kun halutaan monipuolisempia vastauksia kuin ”kyllä” tai ”ei”.

Seuraavaksi tutustumme Likert-kysymysten rakenteeseen ja esimerkkikysymyksiin, siihen, milloin tätä työkalua kannattaa käyttää, sekä siihen, kuinka voit hyödyntää kysymyksiä omissa kyselytutkimuksissasi.

Mikä on Likert-asteikon määritelmä?

Likert-arviointiasteikon ymmärtämiseksi on ensin ymmärrettävä, mikä kyselytutkimusasteikko on.

Kyselytutkimusasteikossa on useita vastausvaihtoehtoja, jotka ovat joko numeerisia tai sanallisia ja kattavat erilaisia aiheeseen liittyviä mielipiteitä. Asteikkoa käytetään aina suljettujen kysymysten kanssa (eli kysymysten, joissa vastaajille annetaan valmiit vastausvaihtoehdot).

Minkälainen Likert-asteikkoa käyttävä kyselytutkimuskysymys sitten on? Se on kysymys, jossa on viiden tai seitsemän vastausvaihtoehdon asteikko, jota kutsutaan myös tyytyväisyysasteikoksi. Asennevaihtoehdot vaihtelevat ääripäästä toiseen. Yleensä Likert-asteikkoa käyttävässä kyselytutkimuskysymyksessä on myös maltillinen tai neutraali vaihtoehto.

Likert-asteikko, joka on nimetty kehittäjänsä, amerikkalaisen yhteiskuntatieteilijän Rensis Likertin mukaan, on suosittu, sillä se on yksi luotettavimmista tavoista mitata mielipiteitä, käsityksiä ja käyttäytymistä.

Verrattuna kysymyksiin, joissa on vain kaksi vastausvaihtoehtoa, Likert-kysymysten avulla saat tarkempaa palautetta siitä, oliko tuotteesi pelkästään ”tarpeeksi hyvä” vai (toivottavasti) ”erinomainen”. Likert-kysymysten avulla voit myös selvittää, oliko työntekijöiden mieliala yrityksen hiljattain tehdyn retken jälkeen ”erittäin tyytyväinen”, ”melko tyytymätön” vai ainoastaan neutraali.

Tällä menetelmällä saat selville hienovaraisia mielipide-eroja, jotka saattavat vaikuttaa suuresti saamasi palautteen tulkintaan. Ne voivat myös osoittaa alueita, joilla sinun on parannettava palveluasi tai tuotettasi.

Esimerkkejä Likert-asteikosta

Voit käyttää Likert-asteikkoa erilaisissa kyselytutkimuksissa, kuten selvittäessäsi, mitä mieltä työntekijäsi ovat työstään tai mitä asiakkaasi ajattelevat uusimmasta tuotteestasi.

Tässä on muutamia esimerkkejä, jotka auttavat käyttämään Likert-kysymyksiä tehokkaasti:

Asiakastyytyväisyys

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet yritykseemme kaiken kaikkiaan?

  • Erittäin tyytyväinen
  • Jokseenkin tyytyväinen
  • Ei tyytyväinen eikä tyytymätön
  • Jokseenkin tyytymätön
  • Erittäin tyytymätön

Työntekijöiden sitoutuminen

Olen tyytyväinen siihen, kuinka paljon organisaationi panostaa koulutukseen:

  • Täysin samaa mieltä
  • Samaa mieltä
  • Ei samaa eikä eri mieltä
  • Eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Ammatillisen tapahtuman palaute

Kuinka hyödyllistä ammatillisessa tapahtumassa esitetty sisältö oli?

  • Erittäin hyödyllistä
  • Hyvin hyödyllistä
  • Melko hyödyllistä
  • Ei kovin hyödyllistä
  • Ei lainkaan hyödyllistä

Milloin kyselyssä kannattaa käyttää Likert-asteikkoa?

Valittavissa on lukuisia erityyppisiä kyselytutkimuskysymyksiä. Miten tiedän, milloin kannattaa käyttää Likert-kysymyksiä?

Likert-asteikot sopivat hyvin tilanteisiin, joissa haluat saada tarkkaa tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat tietystä aiheesta. Likert-kyselytutkimuskysymyksiä kannattaa siis käyttää aina, kun haluat lisätietoja esimerkiksi seuraavista aiheista:

  • kuinka ihmiset reagoivat uuteen tuotteeseesi
  • mitä tiimisi ajattelee toimistolla tehdyistä muutoksista
  • mitä mieltä asiakkaasi ovat yrityksesi asiakaspalvelusta
  • kuinka onnistunut järjestämäsi yleisötapahtuma oli osallistujien mielestä.

Voit käyttää Likert-kysymyksiä muutenkin aina, kun haluat mitata mielipidettä tietystä aiheesta ja tarvitset yksityiskohtaisia vastauksia.

Kyselytutkimusten asiantuntijat kutsuvat näitä tarkkoja tietoja varianssiksi. Mitä enemmän varianssia on, sitä enemmän tiedät ihmisten ajattelutapojen eroista.

in-article-cta
Nopeuta Likert-asteikon kysymysten määrittämistä
SurveyMonkey-älyapuri auttaa luomaan kyselytutkimukset nopeasti ja vaivattomasti – valitse vain vastaustyyppi, niin apuri lisää kysymykseesi ennalta määritetyt vastausvaihtoehdot automaattisesti.
LISÄÄ TIETOA

Likert-asteikon kysymykset pitävät vastaajat tyytyväisinä

Eräs Likert-asteikon eduista on, että se auttaa välttämään joitakin kyselytutkimusten suunnittelun yleisimpiä sudenkuoppia. Niihin kuuluvat esimeriksi liian laajat kysymykset, jotka saattavat olla vastaajille hankalia. Tällaiset kysymykset saattavat saada vastaajat turhautumaan ja vastaamaan liian nopeasti, mikä heikentää tietojen laatua.

Toisinaan kyselytutkimusten suunnittelijat oikaisevat tutkimuksen teossa kiireen vuoksi käyttämällä laajoja kysymyksiä, kuten kyllä/ei-kysymyksiä, ”valitse kaikki” ‑tyyppisiä kysymyksiä, avoimia kysymyksiä, luokituskysymyksiä tai matriisikysymyksiä.

Nyrkkisääntö on kuitenkin luottaa vanhaan kunnon Likert-asteikkoon, jonka yksinkertainen ja suora kieliasu auttaa vastaajia keskittymään ja pitää heidät tyytyväisinä.

Likert-asteikot toimivat parhaiten, kun kysymykset liittyvät yhteen aiheeseen

On tärkeää, että kyselytutkimuksen jokainen kysymyssarja keskittyy yhteen aiheeseen, sillä se parantaa tulosten tarkkuutta. Syy siihen on, että kun tiedoista koostetaan raporttia, kerrallaan analysoitavaksi halutaan muutaman kysymyksen yhteispistemäärä.

Voit esimerkiksi aloittaa kysymällä seuraavan kysymyksen:

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tänä iltana saamaasi päivälliseen?

Sen jälkeen voit kysyä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tänä iltana saamaasi alkuruokaan?

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tänä iltana saamaasi pääruokaan?

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tänä iltana saamaasi jälkiruokaan?

Seuraava kysymys kannattaa kuitenkin jättää kyselytutkimuksen toiseen osioon:

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet tänä iltana saamaasi narikkapalveluun?

Ryhmittelemällä tiettyä aihetta koskevat kysymykset ja laskemalla vastausten pisteet yhteen saat yhteistuloksen – tässä tapauksessa ruoan laadusta. Tällä tavoin saat luotettavampaa mittaustietoa tiettyä tuotetta, palvelua tai tapahtumaa koskevista asenteista.

Likert-asteikkoa käyttävien kyselytutkimuskysymysten laatiminen

Ole tarkka. Likert-tyyppisten kysymysten sanamuodon on oltava oikea, jotta ne ovat selkeitä ja tehokkaita. Jos tiedustelet tyytyväisyyttä ravintolan palveluun, tarkoitatko pysäköintityöntekijöitä, tarjoilijoita, vastaanottohenkilöä vai kaikkia edellä mainittuja? Kysytkö, oliko asiakas tyytyväinen palvelun nopeuteen, henkilökunnan kohteliaisuuteen vai ruoan ja juomien laatuun? Jos voit esittää tarkkoja kysymyksiä, Likert-kysymyksesi tuottavat todennäköisemmin arvokkaita vastauksia.

Käytä adjektiiveja varovasti. Kun tiedustelet käsitteisiin liittyviä asioita, varmista, että ihmiset ymmärtävät tarkasti, mitä tarkoitat. Vastausvaihtoehdoissasi on oltava kuvaavia sanoja, jotka on helppo ymmärtää. Vastausvaihtoehdoissa ei saa olla epäselvyyttä siitä, mikä vaihtoehto on korkeampi tai suurempi kuin seuraava. Onko ”aika paljon” esimerkiksi enemmän kuin ”melkoisesti”? On suositeltavaa aloittaa ääripäistä (”erittäin paljon”,”ei lainkaan”), määrittää asteikolle keskikohta, joka edustaa kohtuullisuutta (”jokseenkin”) tai neutraalia asennetta (”en ole samaa enkä eri mieltä”) ja valita sitten lopuille vaihtoehdoille erittäin selkeät sanamuodot, kuten ”hyvin” tai ”hiukan”.

Kaksi- vai yksisuuntainen? Haluatko kysymyksen, jossa asenteet asettuvat neutraalin suhtautumisen molemmin puolin (rakastaa/vihaa), vai kysymyksen, jossa vastausten kirjo vaihtelee välillä ”ei mitään” ja ”suurin mahdollinen”? Suosittelemme jälkimmäisen, eli yksisuuntaisen asteikon käyttämistä useimmissa tapauksissa. On esimerkiksi parempi käyttää asteikkoa, jossa on vaihtoehdot väliltä ”erittäin rohkea” ja ”ei lainkaan rohkea” sen sijaan, että asteikon ääripäät olisivat ”erittäin rohkea” ja ”erittäin ujo”. Ihmisten on helpompi hahmottaa yksisuuntainen asteikko, ja sitä käytettäessä on varmaa, että toinen pää on toisen vastakohta. Siten yksisuuntainen asteikko on myös metodologisesti luotettavampi.

On parasta kysyä. Toteamuksiin sisältyy luontainen riski: Useimmat ihmiset ovat niiden kanssa mieluummin samaa kuin eri mieltä, koska ihmiset ovat enimmäkseen mukavia ja kohteliaita. (Tätä ilmiötä kutsutaan myönteiseksi vastausvinoumaksi.) Tämän vuoksi on tehokkaampaa kysyä kysymyksiä kuin esittää toteamuksia.

Viisi lisävinkkiä Likert-asteikkojen käyttämiseen

  1. Nimeä vastausvaihtoehdot. Asteikot, joissa vastausvaihtoehdot on merkitty vain numeroin sanojen sijaan, saattavat olla vastaajille hankalia, sillä niistä ei välttämättä käy ilmi, kumpi asteikon pää on positiivinen ja kumpi negatiivinen.
  2. Valitse pariton määrä vastausvaihtoehtoja. Kun käytät paritonta määrää vastausvaihtoehtoja, yksi arvoista on keskimmäinen. Kuinka monta vaihtoehtoa ihmisille pitäisi antaa? Vastaajien on vaikea määrittää omaa mielipidettään, jos asteikossa on yli seitsemän vaihtoehtoa. Jos annat yli seitsemän vastausvaihtoehtoa, on todennäköisempää, että ihmiset alkavat valita vastauksia umpimähkään, minkä seurauksena tiedoista tulee merkityksettömiä. Metodologimme suosittelevat viittä vastausvaihtoehtoa, kun käytössä on yksisuuntainen asteikko, ja seitsemää vastausvaihtoehtoa, kun käytössä on kaksisuuntainen asteikko.
  3. Varmista jatkuvuus. Asteikon vastausvaihtoehtojen välisen eron pitäisi olla yhtä suuri. Se voi olla haastavaa, jos numeroiden sijaan käytetään verbaalisia vastausvaihtoehtoja, joten varmista, että käytät sanoja oikein.
  4. Älä sulje vastausvaihtoehtoja pois. Asteikkojen pitäisi kattaa vastausten koko kirjo. Jos kysymyksessä tiedustellaan, kuinka nopea tarjoilija oli, ja vastausvaihtoehdot vaihtelevat erittäin nopeasta jokseenkin nopeaan, ihmiset, joiden mielestä tarjoilija oli hidas, eivät tiedä, mitä vastata.
  5. Tee kysymyksistä loogisia. Säästä kyselytutkimukseen osallistuvien aikaa hyppykysymyksillä. Saatat esimerkiksi haluta kysyä, kuinka paljon asiakkaasi piti ravintolastasi, mutta et halua lisätietoja, ellei asiakas ole tyytymätön johonkin. Hyppykysymyksiä käyttämällä voit varmistaa, että vain tyytymättömät asiakkaat ohjataan kohtaan, jossa pyydetään parannusehdotuksia.

Olet todennäköisesti nähnyt Likert-asteikkoa käyttäviä kysymyksiä, vaikket olekaan tiennyt, miksi niitä kutsutaan. Nyt osaat myös laatia tehokkaita kysymyksiä, joilla saat kyselytutkimustesi tärkeimmistä kysymyksistä entistä tarkempia tietoja.

Lähetä kyselytutkimus ilmaiseksi muutamassa minuutissa

Käytä asiantuntijoiden hyväksymiä kyselytutkimusmalleja ja hanki tarvitsemasi vastaukset jo tänään.