Lue, mitä eroa laadullisella ja määrällisellä tutkimuksella on ja milloin niitä kannattaa käyttää seuraavassa tutkimuksessasi.
Kuinka tuttuja laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot ovat sinulle?
Kun valitaan ennalta määritetyistä vaihtoehdoista, kuten
Jos vastaus taas ilmaistaan sanoin, kyseessä on laadullinen data. Se on kuvailevaa, eikä sitä voida mitata.
Kumpi menetelmä on parempi? Se riippuu tutkimuksesi tavoitteista ja siitä, minkälaista dataa tarvitset.
Jatka lukemista, jos haluat tietää lisää niiden eroista ja vahvuuksista sekä siitä, kuinka ne voivat täydentää toisiaan.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkijat havainnoivat ensi käden tietoja ja pyrkivät ymmärtämään niiden avulla ihmisten käyttäytymistä, motiiveja ja tunteita. Yleisimpiä laadullisen tutkimuksen menetelmiä ovat haastattelut, kohderyhmät ja kyselytutkimukset, joihin vastataan kirjoittamalla.
Määrällisessä tutkimuksessa tutkijat keräävät dataa mittaamista, ennusteiden laatimista ja hypoteesien vahvistamista varten. Yleisimpiä laadullisen tutkimuksen tyyppejä ovat kyselytutkimukset, kokeet, tutkimukset ja data-analyysit.
Oletetaan, että teet markkinatutkimusta uuden tuotteen kehittämistä varten. Kannattaako silloin hyödyntää laadullista vai määrällistä tutkimusta? Siihen vaikuttavat tutkimuksesi tavoite ja saatavillasi olevat resurssit. Tässä on kooste laadullisen ja määrällisen tutkimuksen vahvuuksista ja rajoituksista auttamaan päätöksenteossa.
Tutkimuksen tyyppi | Vahvuudet | Rajoitukset |
Laadullinen (haastattelut, kohderyhmät, kyselytutkimusten kirjoitetut vastaukset) | – Tutkijat voivat esittää seurantakysymyksiä ja selventää vastauksia – Tarjoaa kontekstin suorituskykymittareille, kuten verkkosivun kävijämäärille tai tuotepalautuksille – Kerää subjektiivisia näkemyksiä, jotka voivat tarjota ainutlaatuisia näkökulmia sekä uusia ideoita ja teemoja – Auttaa ymmärtämään aineettomia käsitteitä, kuten yrityskulttuuria tai täyttymättömiä tarpeita | – Koska data on tekstipohjaista, sen analysoiminen voi olla vaikeaa – Voi olla kallista ja aikaavievää – On epätodennäköistä saada kerättyä näytettä, joka on kooltaan tilastollisesti merkitsevä – Riskinä on, että tuloksista tehdyt johtopäätökset eivät edusta koko populaation tarpeita |
Määrällinen (kyselytutkimukset, joissa on ennalta määritetyt vastausvaihtoehdot, tutkimukset, kokeet, data-analyysit) | – Tarjoaa numeerista ja tilastodataa analysoitavaksi – Suuri otoskoko mahdollistaa tulosten yleistämisen – Vertailee dataa ja seuraa mittareita pitkällä aikavälillä – Voi olla kustannustehokkaampi ja helpompi skaalata – Tietyn tyyppiset määrälliset tutkimukset, kuten kyselytutkimukset, saattavat tulla halvemmiksi ja viedä vähemmän aikaa | – Ei kerää tietoa dataan vaikuttavista syistä - Jopa huolellisesti suunnitellut määrälliset tutkimukset voivat olla alttiita tilastoharhoille – Suuret, aikaan perustuvat tutkimukset voivat kestää vuosia ja tulla kalliiksi |
Koska laadullinen ja määrällinen data ovat erilaisia, voit täydentää niillä toisiaan. Katsotaan seuraavaksi, kuinka voit yhdistellä erilaisia tutkimusmenetelmiä, jotta saat tutkimusaiheesta kokonaisvaltaisen käsityksen.
Kyselytutkimukset ovat oivallinen tapa tehdä monimenetelmällistä tutkimusta. Luodessasi kyselytutkimusta voit helposti lisätä siihen sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä, jotta voit tehdä kattavampia havaintoja. Tutustutaan seuraavaksi esimerkkien avulla tapoihin, joilla voit hyödyntää laadullista ja määrällistä tutkimusta.
Jos mittaat työntekijöiden sitoutumista tai asiakasuskollisuutta, käytät todennäköisesti Net Promoter ScoreⓇ (NPS) -asteikkoa. Se kannattaa lisätä tutkimukseen, jos et jo käytä sitä. NPS on alan standardi, jolla monet organisaatiot mittaavat suoriutumistaan.
Kysymys ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit tuotettamme ystävälle tai kollegalle?” tuottaa määrällistä dataa.
Sanotaan vaikka, että NPS-pistemääräsi on yhtenä kuukautena 70 ja seuraavana 60. Koska vertailet ja seuraat NPS-pistemäärääsi, tiedät, että sinulla on korjattavia ongelmia. Mutta mistä kannattaisi aloittaa? Onneksi käytät kyselytutkimuslogiikkaa, joten voit kysyä heikot pisteet antaneilta asiakkailta, miksi he tekivät niin:
Kyselytutkimusten arviointiin käytetään kaikenlaisia asteikkoja tähdistä hymynaamoihin. Monissa vastausvaihtoehdoissa käytetään myös sanallista asteikkoa, joissa vastaaja voi valita, missä määrin hän on esimerkiksi tyytyväinen tai samaa mieltä väitteen kanssa.
Vaikka jotkin vastausvaihtoehdot saattavat vaikuttaa subjektiivisilta, ne tuottavat määrällistä dataa, jota voidaan seurata ja analysoida ja josta voidaan tehdä kaavioita. Tässä on esimerkki työntekijätyytyväisyyttä mittaavasta kyselytutkimusmallistamme:
”Eri mieltä” ja ”Täysin eri mieltä” ovat luonnollisesti mielipiteitä. Nämä vastausvaihtoehdot voidaan kuitenkin muuttaa prosenttimääriksi tai luvuiksi. 59 % kyselytutkimukseen vastanneista oli esimerkiksi samaa mieltä siitä, että he ovat tyytyväisiä työpaikkansa kulttuuriin.
Luvut kertovat vain osan tarinasta. Saat lisää kontekstia käyttämällä avoimia kysymyksiä. Mistä esimerkiksi voit tietää, onko 59 % hyvä vai huono tulos? Voit verrata sitä edellisen vuoden tulokseen, ja jos uusi tulos on parempi, tilanne on hyvä. Miksi näin on?
Saat lisätietoja esimerkiksi pyytämällä vastaajaa kuvailemaan kokemustaan työpaikallaan. Saamasi vastaukset voivat vaikuttaa siihen, mitä teet seuraavaksi.
Kysy oikeat kysymykset ja ymmärrä saamasi vastaukset. Kyselytutkimusmalliemme ja tarjoamiemme ominaisuuksien ansiosta seuraava projektisi onnistuu.
Tutustu asiakastyytyväisyyskyselytutkimuksen malleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet yritykseemme kaiken kaikkiaan?
Millä seuraavista sanoista kuvailisit tuotteitamme? Valitse kaikki sopivat.
Kauanko meiltä kesti käsitellä kaikki kysymyksesi ja huolenaiheesi?
Tutustu markkinatutkimuksen kyselytutkimusmalleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:
Kuinka tuttu brändimme on?
Milloin käytit tätä tuotekategoriaa viimeksi?
Kun ajattelet logoa yleisesti, mikä seuraavista kuvaa parhaiten sen herättämiä tuntemuksia?
Tutustu työntekijöiden palautekyselytutkimusten malleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:
Kuinka laadukasta työtä tämä työntekijä tekee?
ammatillisen kasvun mahdollisuuksiin
Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyiseen rooliisi työssäsi?
Tutustu tapahtuman palautekyselytutkimusten malleihin tai seuraaviin esimerkkeihin:
Millainen tämä tapahtuma oli mielestäsi yleisesti ottaen?
Miten tapahtuma oli järjestetty?
Oliko tapahtuman kesto liian pitkä, liian lyhyt vai suunnilleen sopiva?
Kuinka todennäköisesti osallistuisit tähän tapahtumaan tulevaisuudessa?
NPS, Net Promoter & Net Promoter Score ovat Satmetrix Systems, Inc:n, Bain & Companyn ja Fred Reichheldin rekisteröimiä tavaramerkkejä.