Ota yhteys myyntiinKirjaudu sisään
Ota yhteys myyntiinKirjaudu sisään

Lue, mitä eroa laadullisella ja määrällisellä tutkimuksella on ja milloin niitä kannattaa käyttää seuraavassa tutkimuksessasi.

Nainen käyttää kannettavaa tietokonetta, ja hänen vieressään on viisi tähteä


Kuinka tuttuja laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erot ovat sinulle?

Kun valitaan ennalta määritetyistä vaihtoehdoista, kuten

  • Äärimmäisen tuttuja
  • Melko tuttuja
  • Hieman tuttuja
    ...annetaan määrällistä dataa, jota voidaan mitata ja ilmaista lukuarvoilla.

Jos vastaus taas ilmaistaan sanoin, kyseessä on laadullinen data. Se on kuvailevaa, eikä sitä voida mitata.

Kumpi menetelmä on parempi? Se riippuu tutkimuksesi tavoitteista ja siitä, minkälaista dataa tarvitset.

Jatka lukemista, jos haluat tietää lisää niiden eroista ja vahvuuksista sekä siitä, kuinka ne voivat täydentää toisiaan.

Laadullisessa tutkimuksessa tutkijat havainnoivat ensi käden tietoja ja pyrkivät ymmärtämään niiden avulla ihmisten käyttäytymistä, motiiveja ja tunteita. Yleisimpiä laadullisen tutkimuksen menetelmiä ovat haastattelut, kohderyhmät ja kyselytutkimukset, joihin vastataan kirjoittamalla.

  • Laadulliseen kyselytutkimukseen osallistuvat henkilöt vastaavat kysymyksiin esimerkiksi kirjoittamalla tekstiruutuihin. Kohde­ryhmässä tai haastattelussa osallistujat voivat vastata kysymyksiin suullisesti. Useimmiten kerätty laadullinen data koostuu sanoista, ei numeroista.
  • Tutkijana voit haastatella ihmisiä kahden kesken tai kohderyhmissä. Tietoaineistosi ovat todennäköisesti pieniä, koska keskityt vain muutaman ihmisen ajatuksiin kerrallaan.
  • Voit visualisoida laadullista dataa sanapilvinä, joissa korostat tiettyjä trendejä muuttamalla sanojen kokoja. Voit korostaa myös osallistujien vaikuttavia tai oivaltavia kommentteja.
  • Laadullinen data on subjektiivista eli se koostuu yksilöiden ajatuksista, tunteista ja arvioista, joista ei voi tehdä koko populaatiota koskevia johtopäätöksiä.

Määrällisessä tutkimuksessa tutkijat keräävät dataa mittaamista, ennusteiden laatimista ja hypoteesien vahvistamista varten. Yleisimpiä laadullisen tutkimuksen tyyppejä ovat kyselytutkimukset, kokeet, tutkimukset ja data-analyysit.

  • Kyselytutkimuksen vastaajat valitsevat ennalta määritetyistä tai suljetuista vastausvaihtoehdoista. Tutkijana voit määrittää näille vastaus­vaihtoehdoille lukuarvoja tai prosenttimääriä.
  • Voit seurata osallistujia tietyllä aikavälillä, jos suoritat koetta tai teet tutkimusta. Keräämäsi määrällinen data on numeerista ja mitattavissa.
  • Koska keräämäsi data on numeerista, voit luoda siitä helposti kuvioita ja kaavioita. Voit myös seurata dataa koskevia trendejä ja suodattaa ja vertailla numeroita analysointia varten.
  • Määrällinen data on objektiivista, joten siihen eivät vaikuta tietyn tyyppiset vinoumat tai tunteet.

Oletetaan, että teet markkina­tutkimusta uuden tuotteen kehittämistä varten. Kannattaako silloin hyödyntää laadullista vai määrällistä tutkimusta? Siihen vaikuttavat tutkimuksesi tavoite ja saatavillasi olevat resurssit. Tässä on kooste laadullisen ja määrällisen tutkimuksen vahvuuksista ja rajoituksista auttamaan päätöksenteossa.

Tutkimuksen tyyppiVahvuudetRajoitukset
Laadullinen
(haastattelut, kohderyhmät, kysely­tutkimusten kirjoitetut vastaukset)
– Tutkijat voivat esittää seuranta­kysymyksiä ja selventää vastauksia
– Tarjoaa kontekstin suorituskykymittareille, kuten verkkosivun kävijä­määrille tai tuote­palautuksille
– Kerää subjektiivisia näkemyksiä, jotka voivat tarjota ainut­laatuisia näkö­kulmia sekä uusia ideoita ja teemoja
– Auttaa ymmärtämään aineettomia käsitteitä, kuten yritys­kulttuuria tai täyttymättömiä tarpeita
– Koska data on teksti­pohjaista, sen analysoiminen voi olla vaikeaa
– Voi olla kallista ja aikaa­vievää
– On epätoden­näköistä saada kerättyä näytettä, joka on kooltaan tilastollisesti merkitsevä
– Riskinä on, että tuloksista tehdyt johto­päätökset eivät edusta koko populaation tarpeita
Määrällinen
(kyselytutkimukset, joissa on ennalta määritetyt vastaus­vaihtoehdot, tutkimukset, kokeet, data-analyysit)
– Tarjoaa numeerista ja tilastodataa analysoitavaksi
– Suuri otoskoko mahdollistaa tulosten yleistämisen
– Vertailee dataa ja seuraa mittareita pitkällä aikavälillä
– Voi olla kustannus­tehokkaampi ja helpompi skaalata
– Tietyn tyyppiset määrälliset tutkimukset, kuten kyselytutkimukset, saattavat tulla halvemmiksi ja viedä vähemmän aikaa 
– Ei kerää tietoa dataan vaikuttavista syistä
- Jopa huolellisesti suunnitellut määrälliset tutkimukset voivat olla alttiita tilastoharhoille
– Suuret, aikaan perustuvat tutkimukset voivat kestää vuosia ja tulla kalliiksi

Koska laadullinen ja määrällinen data ovat erilaisia, voit täydentää niillä toisiaan. Katsotaan seuraavaksi, kuinka voit yhdistellä erilaisia tutkimusmenetelmiä, jotta saat tutkimusaiheesta kokonaisvaltaisen käsityksen.

  • Monimenetelmällinen tutkimus tarkoittaa, että tutkijat yhdistävät ensisijaisessa tutkimuksessaan laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä.
  • Yhdistämällä molemmat tutkimustyypit voit kerätä numeerista dataa, joka on mitattavissa ja jonka avulla voidaan helposti seurata trendejä. Laadullisilla kysymyksillä taas voidaan selvittää konteksti ja määrälliseen dataan vaikuttavat syyt.
  • Voit esimerkiksi tehdä pitkittäistutkimuksen, jossa lähetät kysely­tutkimuksen samoille asiakkaille kuukausittain vuoden ajan. Tutkimuksen lopuksi voit haastatella muutamaa osallistujaa ja selvittää, miksi he vastasivat tietyllä tavalla.

Kyselytutkimukset ovat oivallinen tapa tehdä moni­menetelmällistä tutkimusta. Luodessasi kyselytutkimusta voit helposti lisätä siihen sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä, jotta voit tehdä kattavampia havaintoja. Tutustutaan seuraavaksi esimerkkien avulla tapoihin, joilla voit hyödyntää laadullista ja määrällistä tutkimusta.

Jos mittaat työntekijöiden sitoutumista tai asiakas­uskollisuutta, käytät toden­näköisesti Net Promoter ScoreⓇ (NPS) -asteikkoa. Se kannattaa lisätä tutkimukseen, jos et jo käytä sitä. NPS on alan standardi, jolla monet organisaatiot mittaavat suoriutumistaan.

Kysymys ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit tuotettamme ystävälle tai kollegalle?” tuottaa määrällistä dataa.

Esimerkki NPS-kyselytutkimuksen kysymyksestä

Sanotaan vaikka, että NPS-pistemääräsi on yhtenä kuukautena 70 ja seuraavana 60. Koska vertailet ja seuraat NPS-pistemäärääsi, tiedät, että sinulla on korjattavia ongelmia. Mutta mistä kannattaisi aloittaa? Onneksi käytät kysely­tutkimuslogiikkaa, joten voit kysyä heikot pisteet antaneilta asiakkailta, miksi he tekivät niin:

Esimerkki avoimesta kyselytutkimuskysymyksestä

Kyselytutkimusten arviointiin käytetään kaikenlaisia asteikkoja tähdistä hymynaamoihin. Monissa vastausvaihtoehdoissa käytetään myös sanallista asteikkoa, joissa vastaaja voi valita, missä määrin hän on esimerkiksi tyytyväinen tai samaa mieltä väitteen kanssa.

Vaikka jotkin vastaus­vaihtoehdot saattavat vaikuttaa subjektiivisilta, ne tuottavat määrällistä dataa, jota voidaan seurata ja analysoida ja josta voidaan tehdä kaavioita. Tässä on esimerkki työntekijä­tyytyväisyyttä mittaavasta kyselytutkimusmallistamme:

Työntekijä­tyytyväisyyden kyselytutkimus

”Eri mieltä” ja ”Täysin eri mieltä” ovat luonnollisesti mielipiteitä. Nämä vastaus­vaihtoehdot voidaan kuitenkin muuttaa prosenttimääriksi tai luvuiksi. 59 % kyselytutkimukseen vastanneista oli esimerkiksi samaa mieltä siitä, että he ovat tyytyväisiä työpaikkansa kulttuuriin.

Luvut kertovat vain osan tarinasta. Saat lisää kontekstia käyttämällä avoimia kysymyksiä. Mistä esimerkiksi voit tietää, onko 59 % hyvä vai huono tulos? Voit verrata sitä edellisen vuoden tulokseen, ja jos uusi tulos on parempi, tilanne on hyvä. Miksi näin on?

Saat lisätietoja esimerkiksi pyytämällä vastaajaa kuvailemaan kokemustaan työpaikallaan. Saamasi vastaukset voivat vaikuttaa siihen, mitä teet seuraavaksi.

Kysy oikeat kysymykset ja ymmärrä saamasi vastaukset. Kyselytutkimus­malliemme ja tarjoamiemme ominaisuuksien ansiosta seuraava projektisi onnistuu.

Tutustu asiakastyytyväisyys­kyselytutkimuksen malleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet yritykseemme kaiken kaikkiaan?

  • Erittäin tyytyväinen
  • Jokseenkin tyytyväinen
  • En tyytyväinen enkä tyytymätön
  • Jokseenkin tyytymätön
  • Erittäin tyytymätön

Millä seuraavista sanoista kuvailisit tuotteitamme? Valitse kaikki sopivat.

  • Luotettava
  • Hyvälaatuinen
  • Hyödyllinen
  • Ainutlaatuinen
  • Hyvää vastinetta rahoille
  • Ylihintainen
  • Epäkäytännöllinen
  • Tehoton
  • Heikkolaatuinen
  • Epäluotettava

Kauanko meiltä kesti käsitellä kaikki kysymyksesi ja huolenaiheesi?

  • Paljon odotettua vähemmän
  • Odotettua vähemmän
  • Suunnilleen niin kauan kuin odotin
  • Odotettua pidempään
  • Paljon odotettua pidempään
  • Onko sinulla muita kommentteja, kysymyksiä tai huolenaiheita?
  • Mitä muutoksia yrityksen pitäisi tehdä, jotta antaisit vieläkin paremman arvion?
  • Onko sinulla muita kommentteja sivustomme parantamiseksi?
  • Onko sinulla muita kommentteja ohjelmiston parantamiseksi?
  • Auta meitä ymmärtämään, miksi valitsit edellisen vastauksen.

Tutustu markkinatutkimuksen kyselytutkimus­malleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:

Kuinka tuttu brändimme on?

  • Äärimmäisen tuttuja
  • Hyvin tuttu
  • Melko tuttu
  • Ei kovin tuttu
  • Ei lainkaan tuttu

Milloin käytit tätä tuotekategoriaa viimeksi?

  • Viime viikolla
  • Edellisen kuukauden aikana
  • Edellisten 3 kuukauden aikana
  • Edellisten 6 kuukauden aikana
  • Edellisten 12 kuukauden aikana
  • Yli 12 kuukautta sitten
  • ei koskaan

Kun ajattelet logoa yleisesti, mikä seuraavista kuvaa parhaiten sen herättämiä tuntemuksia?

  • Pidän siitä paljon
  • Pidän siitä jonkin verran
  • Suhtaudun siihen neutraalisti
  • En pidä siitä kovin paljon
  • En pidä siitä lainkaan
  • Mitä brändejä tulee mieleesi, kun ajattelet tätä tuotetyyppiä?
  • Kerro omin sanoin, mitä asioita haluaisit eniten parantaa tässä uudessa tuotteessa?
  • Minkälaisia tuotteita ostat yleensä verkosta?
  • Mitkä muutokset parantaisivat eniten tällä hetkellä saatavilla olevia kilpailevia muiden yhtiöiden tuotteita?
  • Mitä logosta tulee ensimmäisenä mieleesi?

Tutustu työntekijöiden palautekysely­tutkimusten malleihimme tai seuraaviin esimerkkeihin:

Kuinka laadukasta työtä tämä työntekijä tekee?

  • Erittäin laadukasta
  • Hyvin
  • Aika hyvin
  • Ei kovin hyvin
  • Huonosti

ammatillisen kasvun mahdollisuuksiin

  • Täysin eri mieltä
  • Eri mieltä
  • En samaa enkä eri mieltä
  • Samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä

Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olet nykyiseen rooliisi työssäsi?

  • Hyvin tyytyväinen
  • Melko tyytyväinen
  • Melko tyytymätön
  • Hyvin tyytymätön
  • Kuinka voimme parantaa yrityksemme rekrytointiprosessia?
  • Mistä aiemmasta projektistasi pidit eniten? Entä vähiten?
  • Mitä esimiehesi olisi tehtävä, jotta arvioisit hänen suoriutumisensa paremmaksi kuin nyt?
  • Mistä syistä lähdit yrityksestä?

Tutustu tapahtuman palautekysely­tutkimusten malleihin tai seuraaviin esimerkkeihin:

Millainen tämä tapahtuma oli mielestäsi yleisesti ottaen?

  • Erinomaisesti
  • Hyvin
  • Hyvä
  • Kohtalainen
  • Huono

Miten tapahtuma oli järjestetty?

  • Erittäin hyvin
  • Hyvin
  • Melko hyvin
  • Ei kovin hyvin
  • Ei lainkaan hyvin

Oliko tapahtuman kesto liian pitkä, liian lyhyt vai suunnilleen sopiva?

  • Aivan liian pitkä
  • Liian pitkä
  • Suunnilleen sopiva
  • Liian lyhyt
  • Aivan liian lyhyt

Kuinka todennäköisesti osallistuisit tähän tapahtumaan tulevaisuudessa?

  • Erittäin todennäköisesti
  • Todennäköisesti
  • Melko todennäköisesti
  • En kovin todennäköisesti
  • En lainkaan todennäköisesti
  • Mistä pidit tapahtumassa?
  • Mistä et pitänyt tapahtumassa?
  • Haluaisitko antaa muuta palautetta tapahtumasta?
  • Kuinka kuulit tästä tapahtumasta?
  • Jos et osallistu tapahtumaan, kerro miksi.
  • Mistä aiheista haluaisit mieluiten kuulla tai keskustella tässä tapahtumassa?

NPS, Net Promoter & Net Promoter Score ovat Satmetrix Systems, Inc:n, Bain & Companyn ja Fred Reichheldin rekisteröimiä tavaramerkkejä.