Kyselytutkimuksen perusteet

Käyttötarkoituksesta riippumatta ensimmäiseksi kannattaa tutustua kyselytutkimuksen tekemisen perusteisiin. Varmista seuraavan verkkokyselysi onnistuminen tutustumalla parhaisiin toimintatapoihin ja kyselytutkimusvinkkeihin.

Kyselytutkimukset onnistuvat näiden vinkkien avulla:

Selkeä ja saavutettava tavoite auttaa saamaan käyttökelpoisia vastauksia. Jos yrityksesi menettää asiakkaita, et varmastikaan halua mitata asiakastyytyväisyyttä. Tällöin haluat varmasti selvittää tärkeimmät syyt asiakkaiden kaikkoamiselle, olivat ne sitten sisäisiä tai ulkoisia.

Kun olet päättänyt tavoitteen, voit sen perusteella määrittää kyselytutkimuksen tärkeimmät kysymykset.

Suhtaudu kyselytutkimukseen kuin keskusteluun.

Aloittaisitko keskustelun kysymällä ensimmäiseksi henkilön ikää? Tuskinpa, vaan puhuisit ensin muista asioista ja siirtyisit vähitellen henkilökohtaisiin asioihin. Myös kyselytutkimuksessa kannattaa pitää alkuvaiheen tiedustelut kevyinä ja mutkattomina ja siirtyä sitten vähitellen henkilökohtaisempiin kysymyksiin (jotka ovat usein demografisia kysymyksiä).

Useimmissa tapauksissa vastaajat tekevät sinulle palveluksen vastaamalla kyselytutkimukseesi, ja paras tapa arvostaa heidän aikaansa on olla käyttämättä sitä liikaa. Näin suoritusprosentti kasvaa ja saat syvällisempiä vastauksia.

Suljetuissa kysymyksissä vastaajille annetaan valmiit vastausvaihtoehdot, aivan kuten monivalinta- tai valintaruutukysymyksissä. Tällaisiin kysymyksiin on helpompi vastata, ja saat niistä määrällistä tietoa analysoitavaksi.

Avoimissa kysymyksissä vastaajia pyydetään antamaan palautetta omin sanoin. Koska niihin vastaaminen kestää kauemmin, niitä kannattaa esittää vain pari kyselytutkimuksen lopussa.

Jos haluat saada paljon vastauksia, jonkinlaisesta kannustimesta voi olla apua. Voit esimerkiksi järjestää kaikkiin kysymyksiin vastanneille arvonnan tai antaa heille lahjakortin. Lisätietoja erilaisista kannustimista ja niiden tehokkaista käyttötavoista on tässä artikkelissa.

Yritä olla ilmaisematta kysymyksissä omia mielipiteitäsi. Muutoin voit vaikuttaa vastaajiin niin, etteivät heidän todelliset tuntemuksensa tule ilmi.

Johdatteleva kysymys olisi esimerkiksi: ”Kuinka palveluhaluisia tai palveluhaluttomia ystävälliset asiakaspalvelijamme olivat?” Sen sijaan kannattaa kysyä: ”Kuinka palveluhaluisia tai palveluhaluttomia asiakaspalvelijamme olivat?”

Jos vastausvaihtoehdot painottuvat yhteen suuntaan, vastaajien palaute ei välttämättä vastaa todellisuutta.

Palataan edelliseen kysymykseen: ”Kuinka palveluhaluisia tai palveluhaluttomia asiakaspalvelijamme olivat?”

Seuraavassa on epätasapainoinen joukko vastausvaihtoehtoja, jotka painottuvat positiiviseen suuntaan:

a. Hyvin palveluhaluisia
b. Palveluhaluisia
c. Eivät palveluhaluisia eivätkä palveluhaluttomia

Tältä näyttäisivät tasapainossa olevat vastausvaihtoehdot:

a. Hyvin palveluhaluisia
b. Palveluhaluisia
c. Eivät palveluhaluisia eivätkä palveluhaluttomia
d. Palveluhaluttomia
e. Hyvin palveluhaluttomia

Kysymyksissä käytettyjä äärimmäisiä ilmauksia ovat esimerkiksi sanat ”jokainen”, ”aina” ja ”kaikki”. Niitä käytettäessä vastaajan on oltava joko samaa tai eri mieltä kysymyksen kanssa eikä hänelle anneta mahdollisuutta miettiä muita vaihtoehtoja.

Esimerkkikysymys:

”Syötkö aina aamiaista?”
a. Kyllä
b. En

Vastaajat saattavat syödä aamupalaa useimpina päivinä, joka toinen päivä tai toisinaan, mutta se ei kävisi ilmi vastauksista.

Kaksiosaisissa kysymyksissä kysytään kahta eri asiaa yhdellä kysymyksellä.

Esimerkiksi näin:

”Kuinka arvioisit tuotteemme ja tukemme laadun?”

Kuinka vastaaja vastaisi tähän kysymykseen? Arvioisiko hän tuotteen laatua vai tuen laatua? Ehkä hän ohittaisi kysymyksen tai pahimmassa tapauksessa jättäisi vastaamatta koko kyselytutkimukseen.

Voit korjata kaksiosaiset kysymykset valitsemalla yhden tiedusteltavan asian tai jakamalla kysymyksen kahdeksi erilliseksi kysymykseksi.

Ajattele, jos huomaisit vasta kyselytutkimuksen lähettämisen jälkeen, että unohdit yhden kysymyksen tai että jostakin kysymyksestä jäi puuttumaan oleellisia vastausvaihtoehtoja. Kummassakin tapauksessa todennäköisesti turhaudut ja saat vajaita tuloksia.

Voit ehkäistä kyselytutkimukseen jääviä kömmähdyksiä tarkistamalla kyselytutkimuksen. Lisäksi voit jakaa sen muille, jotka saattavat löytää sinulta huomaamatta jääneitä virheitä.

Jos haluat tietää lisää kyselytutkimusten parhaista käytännöistä, tutustu hyödyllisiin ohjemateriaaleihimme:

Kun olet kirjoittanut selkeän, hyvin muotoillun kyselytutkimuksen, on aika saada siihen vastaajia. Pääset alkuun, kun tiedät keiden haluat vastaavan kyselytutkimukseesi, vaikka sinun onkin vielä selvitettävä, kuinka tavoitat heidät.

Varmistuaksesi, että saamasi tiedot ovat tilastollisesti merkittäviä, sinun täytyy ensin selvittää, kuinka monta vastaajaa tarvitset kyselytutkimukseesi ja miten voit hankkia heistä edustavan otoksen. Jotta tavoittaisit juuri oikeat ihmiset, sinun täytyy myös valita kohderyhmällesi sopiva kyselytutkimusmenetelmä (mielipidetiedustelu puhelimitse, paperinen kyselylomake, henkilökohtainen haastattelu tai kyselytutkimus verkossa).

Ennen kuin lähetät kyselytutkimuksen, tee pieni koeajo. Varmista, että kysymykset ovat selkeitä, ja logiikka, kysymysten satunnaistaminen ja muotoilu toimivat. Voit myös lähettää kyselytutkimuksesi ystävälle tai tehdä harjoituskierroksen muutamalle todelliselle vastaajalle kohderyhmästä. Näin kyselytutkimusdatan kerääminen sujuu fiksummin.

Luo kyselytutkimus SurveyMonkeyssa, niin voit testata sitä, jakaa sen muille sekä lähettää sen vastaajille. Katso alta, kuinka se onnistuu.

Tässä on lisää ohjeita tarvitsemiesi tietojen keräämiseen:

Hienoa! Olet saanut tuloksia kyselytutkimuksestasi. Mitäs nyt? Jotta voisit tehdä tarkkoja arvioita ja ennusteita, tarvitset laadukasta tietoa. Varmista siis, että saamasi tieto on luotettavaa, ja seulo niistä esiin uusia oivalluksia.

Vastasivatko kaikki vastaajat kyselytutkimukseen kokonaisuudessaan? Ohittivatko he niin monta kysymystä, että tulokset vääristyivät? Pohtivatko he todella vastauksiaan vai valitsivatko he nopeita ja epätäsmällisiä vaihtoehtoja? Etsimällä epäsäännönmukaisuuksia varmistat tuloksiesi tarkkuuden.

Kokeile sitten vastata kysymyksiin, joita sinulla oli kyselytutkimusta aloittaessasi. Tee tekstianalyysi ja vedä sen avulla johtopäätöksiä avoimista kysymyksistä, joihin ihmiset vastasivat kirjoittamalla. Suodata ja ristiintaulukoi vastauksiasi, jotta ymmärtäisit, kuinka eri segmentit (esim. naiset ja miehet) vastasivat kyselytutkimukseesi.

Kun olet löytänyt etsimäsi tiedot, pohdi, mikä olisi tehokkain tapa esittää ne. Onpa aikeenasi kirjoittaa kattava raportti yrityksesi markkinointistrategiasta tai kalastaa Facebook-tykkäyksiä hauskoilla kyselytutkimustuloksilla, haluat koosteesi olevan tarkka ja perustuvan tietoon. Vältä analysoinnin sudenkuopat, kuten yleistäminen ja tiedon vääristäminen, ja pohdi vaihtoehtoisia selityksiä siihen, miksi vastaajat vastasivat niin kuin vastasivat.

Lopuksi haluat vielä pysyä kärryillä prosessin kulusta alusta loppuun saakka, jotta kyselytutkimuksesi olisi toistettavissa myös tulevaisuudessa. Teetä kyselytutkimuksesi uudelleen pitkittäistutkimusta (eli vertailua) varten ja selvitä, kuinka ihmisten vastaukset muuttuvat ajan myötä.

Tuntuuko tämä isolta työmäärältä? Tutustu näihin artikkeleihin, niin saat kaikki tarvitsemasi tiedot vastausten hankkimiseen:

Teimme seuraavan videon visuaalisesti oppivien avuksi:

Tehokkaat verkkokyselytutkimusten työkalumme helpottavat kyselytutkimusten luomista, vastausten keräämistä ja datan muuttamista näkemyksiksi. Aloita heti tutustumalla toimintoihin tai rekisteröitymällä käyttäjäksi.